tiistai 28. syyskuuta 2021

Pitkä viikonloppu Tahkolla syyskuun puolivälissä

 

Pitkä viikonloppu Tahkolla syyskuun puolivälissä



”Korona vähentää matkustelua”, oli tiettynä johtoajatuksena syksyn ruskaretken suunnittelussa. Edellisistä seitsemästä syksystä poiketen, emme matkustaneet Lappiin, vaan jäimme puolitiehen Tahkolle. No selittäviä tekijöitä oli koronaa todellisempiakin. Aikatauluhaasteet oli helpompi selättää puolet lyhyemmälle ajomatkalle ja puolison työpaikan lähes etuutena tarjoama mökki olivat hyvinkin riittäviä Tahkoa puoltavia tekijöitä.

Hieman lyhennetty työpäivä torstaina Lahdessa. Yhden pysähdyksen taktiikalla Tahkolle, jolloin perille pääsi iltakahdeksaksi. Ei siis aikaa aktiviteeteille, mutta onnistunut majoittuminen ja hyvät yöunet ennen viikonlopun aloitusta.



Perjantaina ja lauantaina päivätekemisenä oli patikoinnit Tähtikierros ja Pisan torni. Iltaisin pääsi rauhoittumaan Tahkon kylpylässä, jossa perjantaina olimme viimeisen tunnin ainoina asiakkaina.

Lauantaina Tahkolla oli jonkinlainen kuorma-autotapahtuma. Noin sata uutta ja vanhaa kuorma-autoa vierekkäin parkissa, autoilijoilla vapaa-aikaa keskenään ja vahva yhteenkuuluvuuden tunnelma, jonka sivullisena pääsi hyvin aistimaan.



Sunnuntaina ei varsinaisesti patikoitu, mutta vierailtiin Korkeakoskella, jossa on Suomen korkein vapaana oleva koski.



Maanantaille jäi paluu.

Se suorempi Pisan torni

 

Se suorempi Pisan torni



Puhuvat, että Savolaiset ovat kieroja. Ainakin heidän Pisan torni on suoremmassa kuin tunnetumpi Italialainen saman niminen rakennus.


En ole aiemmin Juankoskella sijaitsevasta Pisasta kuullutkaan. Olisi ehkä pitänyt. Historiaa sillä on ainakin puolen vuosituhannen takaa, sillä Täyssinän rauhan rajan merkki on hakattu kiveen juuri Pisan korkeimman kohdan tuntumaan 1500 luvun lopulla. Merkit kivessä olivat varmasti kestävämpiä, kuin itse sopimus, mutta ainakaan me ei niistä ihan kovin paljoa luettavaa löydetty- Onneksi kivessä oli myös messinkinen sisällöltään helpommin tulkittava tarkennus.





Itse reissulle lähdettiin Tahkolta aamukymmenen jälkeen. Ajomatkaa ei ollut kuin parikymmentä kilometriä. Lähtöpaikkoja Pisan valloitukseen oli kaksi. Lastukoskella ja hieman kauempana oleva Salmenpellontien parkkipaikka. Valitsimme kauimmaisen, koska siellä tylsää patikointia ennen nousua on vähemmän. Pieni parkkipaikka oli lähes täysi, mutta sinne mahtui. Palatessa puolenkymmentä autoa oli joutunut paikoittamaan jo tien varteen.


Ihan reitin alussa oli jäänteitä vanhasta asutuksesta.





Pian sen jälkeen alkoi tasainen nousu kohti Pisan huippua. Aiemman blogit pelottelivat osittaisesta vaikeakulkuisuudesta. Mielestäni turhaan, sillä farkut – kävelykengät yhdistelmällä pääsi sujuvasti perille asti.


Itse tornista olisi ennakkotietojen mukaan ollut hyvä näköala jopa Puijon tornille saakka hyvällä säällä. Nyt oli pilvistä. Kuvista näkee näkymät. Ihan ok.





Ihan huipun vieressä on siirtolohkare, kämmenkivi. Ihan mielenkiintoisen näköinen.




Paluumatkan varrelle osui vielä yksi nimetty näköalapaikka, jolta oheinen kuva.



Kokonaisuutena helpohko ja kiva patikointi, vaikka lähes koko matka oli edestakainen.

Tahkon Tähtikierros

 

Tahkon Tähtikierros



Illalla mökin avainta hotellilta noutaessa käteen tarttui esite, jonka teemana oli Tähtikierros. Kyseessä on ilmeisesti Savolainen kerronta ja tähtien tavoittelu oli osa Tahkon huipulle kapuamista.

Ennakkoon kierroksen pituus piti olla 5,5km, mutta meidän omat mittalaitteet sai kävelylle kokonaispituutta kilometristä puoleentoista enemmän. Kun rinteen alta lähtee ja sinne myös palaa, niin alku on raskas ja loppumatka sujuu kevyemmin.

Lähtöruutu löytyi hyvin Tahkonsillan länsipuolen parkkialueelta. Ensin noustiin rinteen puolenvälin tuntumaan Huutavanholmaan. Sieltä löytyi hylätyt lumikengät. Niillä tarpominen on varmasti puolijyrkässä rinteessä rankkaa, mutta luulisi, että eteneminen olisi lumikengistä luopumisen jälkeen olleen vielä rankempaa.




Nousu jatkui metsän siimeksessä. Vasta lähellä huippua näköalat alkoivat avautua alas vesistöjen suuntaan. Huipulla oli ensin näkötorni ja syksyllä kiinni ollut Pehkubaari. Näistä muutaman sadan metrin päässä keskellä huippua oli Panorama bar, joka oli avoinna tarjoamaan kolat kolmikollemme. Ja Oscar koiranruokavalmistajan terveiset lemmikille.






Tähän asti patikointi oli ollut mukavaa. Paluumatkalle olisi voinut valita jonkin reitin laskettelurinteitä pitkin, mutta me jatkoimme opaskartan mukaista kierrosta. Loivaa laskua metsäautotien pohjaa pitkin, kunnes noin kilometri ennen maalia tienpohja vaihtui vetiseksi ja metsäkoneen survomaksi. Tällaista pitkin edettiin viimeinen kilometri ennen päärinteiden alaosaa.



Luontokohteiden huvettua viimeisenä nähtävyytenä oli Napapiirin Sankareiden kakkos -tai kolmososasta tuttu Ler 551 auto.



Kokonaisuutena, ei mikään elämää suurempi patikointi, mutta hyvä kokonaiskuva kerralla aiemmin oudoksi jääneestä Tahkosta.

sunnuntai 26. syyskuuta 2021

Ukkopekka risteily Loistokarille

 

Ukkopekka risteily Loistokarille



Korona esti kuusikymppisten viettämisen viime kesänä, joten nyt rokotusten jälkeen oli mahdollisuus juhlia sukulaismiehen 60 + 1 syntymäpäiviä juhlaristeilyllä Loistokarille.

Ukkopekka lähti Turun satamasta. Meidän seuruetta oli parikymmentä ja muita risteilijöitä yhteensä kolmisenkymmentä. Alussa höyrilaiva lipui hiljalleen Aurajokea. Ruissalon vanhat laiturimökit näkyivät oikealla ja kaunis uudisrakentaminen vasemmalla. Porukassa oli tienoot tuntevia, joten tutuksi tulivat pursiseurojen satamat ja Hesburger – Salmisen kotilaituri.

Reilun tunnin puksuttelun jälkeen saavuimme Loistokarille, joka on yhden mökin saari. Mökki on vanha majakanvartijan kotitalo, joka on sisustettu pienoismuseoksi aikalaiskalustein. Muut rakennukset on tehty kalan valmistuksen tarpeisiin.




Olimme ilmeisen onnekkaita, sillä savustimelle oli mennyt ainakin Ahventa, lohta, kuoretta, silakkaa ja lahnaa. Lisäksi oli lihoja ja salaatteja. Ruoka nautittiin ulkona loudolla.

Paluu matka meni samaa reittiä takaisin. Aivan vierestä kulki myös Ruotsiin liikennöivien isojen risteilijöiden reitit.

Reissu kesti kaikkineen nelisen tuntia. Ainakin hyvällä säällä ja erinomaisessa seurassa kokemus oli positiivinen. Tältä kaudelta risteilyt ovat jo päättyneet.