Se suorempi Pisan torni
Puhuvat, että Savolaiset ovat kieroja. Ainakin heidän Pisan torni on suoremmassa kuin tunnetumpi Italialainen saman niminen rakennus.
En ole aiemmin Juankoskella sijaitsevasta Pisasta kuullutkaan. Olisi ehkä pitänyt. Historiaa sillä on ainakin puolen vuosituhannen takaa, sillä Täyssinän rauhan rajan merkki on hakattu kiveen juuri Pisan korkeimman kohdan tuntumaan 1500 luvun lopulla. Merkit kivessä olivat varmasti kestävämpiä, kuin itse sopimus, mutta ainakaan me ei niistä ihan kovin paljoa luettavaa löydetty- Onneksi kivessä oli myös messinkinen sisällöltään helpommin tulkittava tarkennus.
Itse reissulle lähdettiin Tahkolta aamukymmenen jälkeen. Ajomatkaa ei ollut kuin parikymmentä kilometriä. Lähtöpaikkoja Pisan valloitukseen oli kaksi. Lastukoskella ja hieman kauempana oleva Salmenpellontien parkkipaikka. Valitsimme kauimmaisen, koska siellä tylsää patikointia ennen nousua on vähemmän. Pieni parkkipaikka oli lähes täysi, mutta sinne mahtui. Palatessa puolenkymmentä autoa oli joutunut paikoittamaan jo tien varteen.
Ihan reitin alussa oli jäänteitä vanhasta asutuksesta.
Pian sen jälkeen alkoi tasainen nousu kohti Pisan huippua. Aiemman blogit pelottelivat osittaisesta vaikeakulkuisuudesta. Mielestäni turhaan, sillä farkut – kävelykengät yhdistelmällä pääsi sujuvasti perille asti.
Itse tornista olisi ennakkotietojen mukaan ollut hyvä näköala jopa Puijon tornille saakka hyvällä säällä. Nyt oli pilvistä. Kuvista näkee näkymät. Ihan ok.
Ihan huipun vieressä on siirtolohkare, kämmenkivi. Ihan mielenkiintoisen näköinen.
Paluumatkan varrelle osui vielä yksi nimetty näköalapaikka, jolta oheinen kuva.
Kokonaisuutena helpohko ja kiva patikointi, vaikka lähes koko matka oli edestakainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti