Expert – meeting. En tiedä aiemmin kieltäytyneiden määrää,
mutta ilkeämielisten mukaan se voisi olla mittava, ennen kuin minulle tuota
paikkaa tarjotaan. Pääsin joka tapauksessa uusiutuvan energian tutustumismatkalle
Ostravaan asiantuntijoiden joukkoon.
Koronarajoitukset ovat tiedotusvälineiden mukaan
poistumassa. Maahantulo Puolaan vaati kuitenkin kolmen rokotuksen lisäksi
tuoreen negatiivisen koronatestin. Lisäksi tutustumiskohteena olevaan teollisuuskiinteistöön
ei ollut ilman odotushuoneessa tehtyä pikatestiä asiaa. Kovin helppoa
matkustaminen ei vielä ollut. Tämä näkyi myös hiljaisuutena Helsinki – Vantaan
lentokentällä.
Vähäinen liikenne helpottaa aikatauluissa pysymistä ja matka
sujui aikataulussa. Lentomatka Krakovaan on alle kaksi tuntia. Lensimme kauniin
pilviverhon yllä, kunnes jopa koneen henkilökunta rupesi kaivamaan kännyköitään
kuvaamista varten. Lensimme laskeutuessa muutaman minuutin ajan kirkkaassa
säässä kahden lähes täysin tiiviin pilvikerroksen välissä. Hämmentävää, mutta
tästä en itse saanut valokuvaa.
Krakovan kenttä palvelee matkustajaliikennettä ja armeijaa.
Sujuvasti molempia. Eniten koneita oli Ryanairilla ja Whizzairilla. Kenttä on
kuitenkin oikeasti kansainvälinen ja Krakovasta pääsee vaikka minne.
Kentältä lähtee vain yksi juna ja yhteen suuntaan, joten
väärään vaunuun ei voinut keskustaan siirtyessä mennä. Sukkulaliikenteen kesto
on parikymmentä minuuttia ja odotusaika samaa luokkaa.
Krakow Glowdyllä kävimme lounaalla pienehkössä paikallista
ruokaa tarjoilevassa ravintolassa. Minä sain päivän lounaalla hyvän porsaan
ulkofileen. Vegaaninen matkakumppani luuli tilanneensa mustapapumuhennoksen,
mutta ilmeisesti tarjoiltu annos oli ainakin verta ja maksaa sisältänyt
paikallinen ”sisälmyssyltty” Maku oli kuitenkin ok ja ilmavaivat ainoa
jälkiseuraamus.
Tottuneiden matkaajien perässä kävelemällä pääsi sujuvasti
oikeaan, Itävaltalaiseen junaan, jonka lopullinen määränpää oli Wien. Meidän
matka oli yhteensä 170 kilometriä Ostravaan. Ainoa iso välillä oleva kaupunki
oli Katowice. Maa vaihtui juuri ennen määränpäätä Puolasta Tsekiksi.
Siirryimme pimeässä illassa asemalta Best Western
hotellille, jossa oli kuitenkin kiinteistönä vahvasti itäinen leima.
Erityisesti ympäristön osalta. Jäi hieman harmittamaan, ettei ehtinyt tutustua
enempää kaupunki-infraan. Se olisi ollut mielenkiintoista, sillä
kaivoskaupungin kasvu on tapahtunut sosialismin aikaan. Erityisesti
pituussuunnassa isot kerrostalot olivat niin rumia, että ne olivat oikeastaan kauniita.
Pääpäivä kului tiiviisti vaatejätti Malfinin
logistiikkakeskuksen energiaratkaisuihin tutustuessa. Vastaanotto oli erittäin
vieraanvaraista. Yhtiö oli syystä ylpeä energiaratkaisustaan. Myös varsinaisen
tutustumisen ulkopuolinen logistiikkaan tutustumiskierros oli avartava. Kaikki
logistiikka oli automatisoitu ja seurattu. Silti inhimilliselle UFO –
pahvilaatikolle tulee päivittäin sisältöä.
Kesken päivän kävimme keskustassa syömässä perinteikkäässä
ravintolassa, joka oli kaupungin ensimmäinen disco / yökerho sosisialismin
hajoamisen jälkeen. Lisäksi pääsimme tutustumaan hyvin lyhyesti Witcovicen
hylättyyn kaivosalueeseen, joka näkyy kauas. Alueella on nykyisin museo ja Heureka
– tyyppinen teknologiaa kansantajuistava yksikkö. Alue on myös Unescon maailmanperintökohde.
Minusta on hienoa, että maailmanperintökohteeksi nostetaan myös ympäristöä
toiminta-aikanaan paljon kuormittaneita kohteita. Sanottiin, että aiemmin
pyykkiä ei voinut Ostravassa kuivata ulkona, kun muutoin musta väri olisi
tarttunut kankaaseen.
Illan ohjelmassa oli siirtyminen junalla takaisin Krakovaan.
Aamulla oli kaksi vaihtoehtoa. Nukkua pitkään, tai laittaa
kello soimaan ja tutustua Krakovan vanhaan kaupunkiin, joka on Unescon
maailmanperintökohde. Nukkumaan ehtii milloin vain, mutta tähän kohteeseen ei
myöhemmin välttämättä saa mahdollisuutta tutustua. Jälkikäteen hyvä valinta. Nousevan
auringon aikaan kaupunki oli vielä hiljainen. Tori / aukio oli huomattavan
suuri. Ympäröivät rakennukset ja viereiset kadut olivat kauniita. Portti, jonka
löysin vasta paluumatkalla oli melko pieni.
