Talviloma Luostolla

Miksi valita kaikista Lapin kohteista juuri Luosto? Meidän osalta vastaus oli helppo. Saamme työperäisenä etuna käyttää edustustason kelomökkiä viikon joka talvi lähes veloituksetta. Kyllä Luosto voisi jonain talvena olla valinta ilman puoltavia seikkoja. Erityisen hyvää Luostossa on rauhallisuus.

Laskettelurinteeseen en mennyt vapaan viikon visiitillä kertaakaan. Rinne ei kotoisesta Messilästä edukseen erotu, eikä minun jalkoja suosivaa tuolihissiä ole valikoimissa. Laduilla sen sijaan käytiin monena päivänä. Sopiva pikkupakkanen ja kirkkaana paistava kevätaurinko tekevät hiihtelystä kivaa lähes millaisilla laduilla tahansa. Luostolla ladut olivat hyvin hoidettuja, selkeästi opastettuja ja mukavan vaihtelevia. Latuverkosto on riittävän tiheä, joten samaa reittiä ei tarvitse kahdesti hiihtää. Enimmäkseen ladut on helppoja, vaikka osassa oli keskivaikean reitin luokitus. Todennäköisesti yksittäisen vaikean nousun / laskun vuoksi. Vaaralliset laskut oli sopivasti merkitty. 

Keskuksen ravintolatarjonta ei erityisiä kehuja ansaitse. Latukahvilat olivat vanhoja, kauniita ja palvelevia. Tunnelma oli välitön. Torvisen Majan henkilökunta teki välittömyydellään vaikutuksen. Tulivat kysymään apua seuraavan päivän menun kirjoittamisessa englanninkielelle. En minä vielä silloin tiennyt, että punajuuri on beetroot mutta kännykän translaattori sai palvella.

Viimeisen, lumisateisen päivän aktiviteetiksi poimimme poroajot. Osuimme paikalle harvalukuiseen yleisöön ”lämmittelypäivänä”, jolloin kisaamassa olivat 8 – 14 vuotiaat nuoret ja kokemattomat porot. Suuren urheilujuhlan tuntua ei ehkä ollut, mutta kokemus oli kiva. Kisoista löytyi kaikki se, mitä talkoopohjaisessa tapahtumassa yleensäkin. Kilpailijoille tuli onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia. Äänimaailma ja tulospalvelu hoitui avoimen amatöörimäisesti, mutta kokonaisuuteen sopivasti. Oli asiakasmääriin pettyneitä kaupustelijoita, ylivirallisia lipunmyyjiä, turhasta nipottavia järjestyksenvalvojia, asialleen omistautuneita liikenteenohjaajia ja lajilleen hyvää peeärrää tekeviä tilannetajuisia yleismiehiä. Positiivisena puolena haluan nostaa esiin oman kokemukseni hyvästä porojen kohtelusta kisassa. Kuuluu sen nykypäivänä niin ollakin, mutta etukäteen olin tämän suhteen hieman varauksellinen.

Ei minun porokisoihin toista kertaa tarvitse tulla, mutta Te ketkä ette ole kisoja vielä kokeneet, menkää ihmeessä.