Roadtrip BeNeLux maissa ja Saksassa kesällä 2021
Tuli mukava työkeikka, jossa piti kiertää viisi eri kohdetta, joista kolme osui läntiseen Saksaan, yksi Luxenburgiin ja yksi Belgiaan. Työt jää blogin ulkopuolelle, mutta esitellään se, mitä reilusta puolestatoistatuhannesta kilometrista jäi mieleen muualta. Reissussa oli mukana autoilun hoitanut kollega Saksasta ja kaksi kanssamatkustavaa asiakasta.
Koronavuoden tapaan reissu alkaa pakollisella testivisiitillä. Ajoitus Lahden terveystaloon oli tarkkaa hommaa. Aikaikkuna oli kolme tuntia lähtöpäivän aamuna, jotta testitulos takuulla ehtii ennen boardingia, mutta riittää vielä paluulennon lähdön 72 tunnin sääntöön. Onnistui.
Suunniteltu torikahvi sen sijaan ei onnistunut kunnolla, koska Juhannuspäivän jälkeisenä sunnuntaiaamuna tori nukkui. Onneksi yksi take-away kahvio palveli.
Muutamaksi tunniksi kotiin ja kuuden lennolle Frankfurtiin. Hensinki-Vantaalla oli ihan vilkkaan oloista odotuksiin nähden. Lento sujui ongelmitta, mutta illalle ei illallista suurempaa ohjelmaa kannattanut etsiä. Hotellina toimi Holiday Inn Airport, jonka vieressä on hyvä italialainen ravintola.
Varsinainen roadtrip alkoi seuraavana aamuna hotellihuoneessa syödyn aamiaisen voimaannuttamana. Korona muuttelee käytäntöjä. Vielä päivää ennen hotelli tarjoili buffet aamiaisen. Matkaa taitettiin reissun teeman mukaisesti kaasu Audilla.
Juuri ennen Luxenburgin rajaa on Trierin pikkukaupunki, joka on yksi Saksan vanhimmista, ellei vanhin. Sen on perustanut Rooman keisari Augustus, jolta aikanaan käsky moiseen kävi. Jossakin päin olisi ollut vielä katsomisen arvoisia jäänteitä vanhoilta ajoilta, mutta me ei moiseen ehditty. Mosel – joki näyttäytyi kauniina.
Luxenburgin rajan yli pääsi lähes huomaamatta. Jossakin vaiheessa raja oli koronan vuoksi kiinni, mutta koska Luxenburgissa käy päivittäin töissä yhtä monta ulkomaalaista, kun omaa väkeä on, niin pitkään rajaa ei voinut kiinni pitää.
Meidän ensimmäinen kohde sijaitsi Holzthumin pikkukaupungissa, joten Luxenburgin lentokenttä ja pääkaupunki ohitettiin oikealta. Ohitustiellä oli pitkiä tunneleita ja niiden välissä huomattavan paljon kesken olevia rakennusprojekteja. Kuulemma keskeytykset johtuvat pari tuhatta vuotta vanhoista löydöksistä, joten rakentaminen on suojelusyistä keskeytetty.
Ensimmäisen vierailukohteen jälkeen jatkoimme kohti Belgian rajaa. Rajaa ei juuri nähnyt, mutta teiden kunto heikkeni maan vaihtuessa. Lounaspaikaksi valittiin Houffalizen pikkukylässä oleva pieni viehättävä ravintola. Ainakin osan vuotta kylä elää pyöräilyturismista, sillä yksi kuudesta klassisesta Euroopan pyöräilykilpailusta, Bastogne – Liege menee kylän kautta. Pyörät näkyi kylässä vahvasti.
Toinen kohteemme oli Belgiassa, Taverneux kylässä. Sieltä olisi voinut jatkaa yöpaikkaamme kohti Saksaa, tai Alankomaita pitkin. Valitsimme Hollannin reitin, joka kulki Liegen ja Maastrichtin kautta. Maastrichtissä on tehty kaupungin nimeä kantava sopimus, jonka virallinen nimi on Sopimus Euroopan Unionista. Onneksi kuulumme siihen.
Yöpaikkamme oli Coesfeldin kaupungissa, joka näytti itseään pienemmältä. Hotellina oli Haselhoff ja illallispaikkana Brauhaus Stephanus. Oikein perinteistä Saksalaista ruokaa tarjoileva ravintola.
Toinen reissupäivä alkoi buffet – aamiaisella, eli tuskin sitä laki edellisenäkään kielsi. Matka taittui aiemmilta reissulta tutun Bad Bentheimin ohi kohti Emlichheimia. Tutustumiskohteemme siellä oli vankilannäköinen tärkkelystehdas.
Suorin reitti seuraaviin kohteisiin olisi tainnut kulkea Bremenin kautta, mutta me ajoimme ensin Oldensburgiin ja sieltä Braken pikkukylään, jossa pääsi lounastamaan perinteisellä Bretzelillä. Brake sijaitsee paikallisittain Emts – joen länsipuolella. Muulle maailmamme joki on nimeltään Weser. Siltojakin olisi ollut etsittävissä, mutta me päädyimme eksotiikkaa etsien lossiylitykseen.
Viimeiset viralliset vierailukohteet olivat Drangstedtissa. Sielä olisi voinut jatkaa Berliiniä kohti joko Hampurin, tai Hannoverin kautta. Pohjoisempi reitti on lyhyempi ja tällä kertaa onnistunut valinta, sillä Hampurin ohi pääsi ruuhkitta. Maaseutu ennen moottoritietä oli vauraan oloista.
Moottoritie kohti Berliiniä taittui ripeästi, kunnes kello rupesi lähentelemään kuutta. Silloin alkoi Em – jalkapallossa ratkaisupeli, Saksa – Englanti, joten päätimme etsiä tavernan, jossa voi ruokailun yhteydessä katsoa pelin. Paikallisoppaamme oli ylpeänä esitellyt kauniita maisemia ja rakennuksia pari päivää. Nyt pääsimme katsomaan toisenlaista Saksaa. Vanhan Itä-Saksan laitakaupunki, Grosser Dreesch, ei ollut hehkeimmillään. Ihan mielenkiintoista oli nähdä myös tämä.
Puolentoista tunnin jalkapallotauko tarkoitti, että saavuimme Berliiniin lentokenttähotellille, vain mennäksemme nukkumaan. Finnairin Berliinin lennot ovat nyt siirtyneet Tegeliltä uudelle lentoasemalle – vihdoin.
Aamulla oli ohjelmassa enää vaatimaton aamiainen ja paluulento. Lentokenttä oli Berliinissä minun kertakokeman mukaan hiljaisempi, kuin Helsinki – Vantaa suhteessa kapasiteettiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti