rantoja-kairoja-ja-katedraaleja: Matka Etelä-Italiaan kevät 2013

Matka Etelä-Italiaan kevät 2013

Matkan ensimmäiset majapaikat oli varattu etukäteen, samoin auto. Matkan alkuperäisenä suunnitelmana oli ajella läpi Etelä-Italian ja piipahtaa Sisiliassa. Pieni Palinuron kylä Salernon maakunnassa osoittautui niin idyllyseksi, että se jäi lopulta matkan eteläisimmäksi kohteeksi ja Sisiliaan tutustuminen jäi seuraavaan kertaan.

25.4 virallistui parisuhteemme status hyvin pienimuotoisin seremonioin Helsingissä. Tämä antoi syyn jäädä Kylpylähotelli Flamingoon yöksi, jotta pääsisimme aamulennolle Roomaan edes kohtuudella levänneinä vaihtoehtoisen Lahdessa käymisen sijaan.

26.4

Varhainen lento Roomaan ja auton vuoraus kentältä. Vuokraamoilla on hyvä valikoima pikkuautoja ja niiden vuokraus etukäteen on tehty helpoksi. Myös vuokraamon ja autojen parkkitalon löytäminen on helppoa – heti seuraavalla kerralla. Nyt ensimmäisellä kerralla Etelä-Eurooppalaiset opasteet ja pohjoismainen logiikka eivät kohdanneet, mutta viimein oikea tiski löytyi.

Edellisellä Italian vierailulla Milanossa jouduin auton kanssa suoraan puolikaoottiseen ruuhkaan ilman navigaattoria, joten vaikeuksiin olin varautunut myös nyt, ottaessani ensikontaktia Rooman liikenteeseen. Varautuminen oli turhaa, lentokentältä ei oikein pääse muualle, kuin Roomaa kiertävälle kehätielle, josta on hyvät opasteet kaikkialle. Asterix latinaa aktiivisesti siteeraavaa huvitti Latinan opasteet siinä määrin, että päätimme ex tempore ajaa sinne, matkalla kohti Napolia. Pikkutie oli maisemiltaan miellyttävä ja liikenne soljui mukavasti. Sieltä jatkoimme Napoliin menevälle moottoritielle ja edelleen Pompeijiin, jossa vietimme parin tunnin omatoimisen tutustumisen. Kokonaisen kaupungin kokoinen museo oli hieno kokemus ja monet rakenteet uskomattoman hyvin säilyneitä. Vielä enemmän paikasta olisi saanut irti opastettuna, tai ennakkoon läksyjä tehden

Illalla jatkoimme Sorrentoon, jonka pimeydessä majapaikkamme, Grand Hotel Amintan löytäminen tuotti hankaluuksia. Ei sinänsä ihme, ettei se keskustasta löytynyt. Se ei sijainnut siellä, vaan ylempänä rinteillä, kauniiden näköalojen ympäröimänä. Maisemista tosin pääsi nauttimaan vasta seuraavan päivän valjettua. Onneksi keskustan pikkukauppiaan törkyhintaan myymän kartan sivut venyivät juuri hotellille asti.

27.4

Amalfin rantatietä on sanottu maailman kauneimmaksi ja maailman vaarallisimmaksi. Jälkimmäisen kohdalla puhujat liioittelevat. Toki on hauskaa joutua ajamaan kaikki aistit valppaana, koska ainoa keino välttää törmäys mutkan takaa kaahaavaan bussiin on kuulla sen äänimerkki, jolla se saapumisestaan varoittaa.

Pienien paikoitus ja majoituspaikan etsintähaasteiden jälkeen pääsimme jalkautumaan Maiorin pikkukylään. Kylä on elänyt turismilla ja sitruunoilla. Turistivirrat eivät ainakaan sesongin aattona olleet vilkkaita, joten toivottavasti sitruunasadot tuottavat.

28.4

Aamuajelu Amalfiin, josta lautalla Caprille. Amalfin kylä näyttää kauniilta kaikkialle, mutta mereltä katsellen se on ehkä parhaimmillaan. Lauttamatka rikkaiden lomaparatiisina tunnetulle saarelle sujui mukavasti. Caprin rannat ovat jylhänkauniit, mutta uimiseen tai auringonottoon hiekan jyväkoko ei ole kovin sopivaa.

Sataman välittömästä läheisyydestä pääsi nousemaan avotaksiin, joka ajoi ylös Caprin kaupunkiin. Hintataso Caprilla on elitistisen maineensa mukainen. Se on noin kaksinkertainen mantereeseen verrattuna. Tämä ei ole iso haitta, kun saarella viettää vain yhden päivän ja asia ei tule yllätyksenä. Mielestämme paras Caprilla on maisemat merellä. Parhaat paikat niiden ihailuun löytyy museoidun Axel Munthen huvilan viereltä. Kuvaavaa, että hänen käsittääkseni tunnetuin teoksensa on Huvila meren rannalla.

Korkeanpaikan kammoisena en suostunut huteraan Monte Solaroon vievään tuolihissiin nousemaan, mutta ohessa puolisoni sieltä kuvaamia maisemia. Lounaan yhteydessä maistelimme jälkiruoaksi paikallisen suositun jälkiruoan, aitoon sitruunankuoreen tehdyn sorbetin.

Paluumatkalla piipahdimme Pieneen kahvilaan Amalfin kylään, jonka sisustuksesta kopioimme myös kotiimme, mielestämme kauniin mahonginvärisen pianon ja oranssin kukkien / koristetaulujen yhdistelmän.

29.4

Luulimme vielä aamulla olevamme lähdössä kohti Sisiliaan. Seuraava majapaikka, edullisesti etukäteen varattu Villa Mirella Palinurossa muutti kuitenkin suunnitelman. Viihdyimme alueella, sekä virallisesti luokittelemattomassa, mutta todella pieteetillä sisustetussa Villassa niin hyvin, että etelämmäksi emme enää edenneet.

30.4

Turistikausi ei ole vielä virallisesti alkanut. Tämä tarkoitti sitä, että Villassa oli uima-allas koko eilisen vain meidän käytössä. Tänä aamuna aamiainen oli katettu kauniiseen pergolaan kahdelle. Joissakin tapauksissa asiakasvajaus voisi näkyä palveluiden alasajona. Nyt tapahtui kuitenkin niin, että meille oli tarjolla tuoreita leivonnaisia suoraan yrittäjän uunista.

Päiväaktiviteettina ajoimme Palinurosta seuraavaan kylään alaspäin, Marina Di Camerotaan. Kylä oli hyvin majapaikkamme kaltainen. Hyviä lounasravintoloita oli valittavaksi asti. Uimaranta oli hiljainen, vesi vielä viileää, mutta skandinaaville uimakelpoista. Päivän opetuksena oli: On romanttista lainata kengät omansa kastelleelle puolisolle, mutta perin tyhmää, jos kyseessä on krooninen rikoksenuusija...

1.5

Aamiaisten laatu vaan paranee. Samoin käy palvelun kanssa. Majatalon melko hyvää englantia puhuva yrittäjärouvan puoliso tulee juttelemaan ja kyselemään saisiko hän olla avuksi nähtävyyksien esittelyssä. Otimme luonnollisesti avun vastaan ja kuulimme lähellä olevasta hylätystä kylästä ja maailman suurimmasta maanalaisesta joesta, jotka lisäämme tulevien päivien retkiohjelmaan. Tänään kävimme vain Palinuron majakalla alueella kiipeilemässä ja katselemassa jopa vaarallisen jylhiä kallioita.

Lisäksi päädyimme tekemään huoneistossa illallista itse. Emäntämme innostui tästä ja järjesteli meille mausteet ja leipois tuoreen leivän. Lisäksi hän kertoi, mistä kannattaa hakea kala ja äyriäiset, jotta ne saadaan varmasti tuoreena.

Kalan etsiminen oli muuten helppoa, mutta yrittäjäveljekset olivat nukkuneet siestansa pitkäksi. Naapurikauppiaiden mukaan se ei ole laiskimuksille ollenkaan tavatonta ja pian puoli kylää oli soittelemassa apunamme kauppiaita työn äärelle.

Itse illallisen valmistus ja nauttiminen sujuivat ongelmitta.

2.5

Varhainen aamu ja tutustuminen ylhäälle vuorelle rakennettuun, rautatien valmistumisen jälkeen hylättyyn kylään, San Severinoon. Onneksi meidät oli opastettu isäntämme toimesta hyvin, sillä paikanpäällä opasteita ei ollut. Helposti ylitettävät esteen sen sijaan oli. Kylä oli aikanaan kivestä tehty, joten se oli hyvin säilynyt.

Omatoimisen tutustumisen jälkeen jatkoimme muutaman kymmenen kilometrin päässä olevalle maanalaiselle joelle. Joelle oli hankala kävely kapeaa kujaa alaspäin. Poistuminen oli ylöspäin myöhemmin vielä raskaampaa, mutta näkymät olivat kyllä vaivannäön arvoisia.

3.5 Jätämme haikein mielin Palinuron ja lähdemme ajamaan kiireettömästi kohti Roomaa, jossa majoitumme laitakaupungilla nimellisesti neljän tähden hotelliin, joka ei Suomessa tähtiä paljoa saisi. Illalla tyydymme kävelyyn lähialueella ja illallistamme hotellilla

4.5 Heräämme varhain palauttamaan autoa. Tämän onnistuttua ajamme Leonard Expessillä matkalaukkujen kanssa keskustaan. Laukut oli tarkoitus jättää säilöön, mutta aseman tavarasäilytyksessä oli tuntejakestävän näköinen jono. Siis teemaksi Rooma tutuksi päivässä matkalaukkuja mukana hinaten. Vaikeuskerrointa lisäsi hetkittäin puoli kovaksi äitynyt sade. Keskeiset nähtävyydet tuli silti läpijuostua, Colosseum ulkoa, Espanjalaiset portaat, päivällinen Trasteveren taiteilijakortteleissa, romatiikkaa tihkumaton kävely Tiber – joen kupeella, visiitti Vatikaaniin ja Pietarin kirkkoon tutustuminen ulkoisesti, sekä viimeisten matkaeurojen tuhlailu toreilla.