Ruta de Torrijos

Torrijosin reitti valikoitui päiväpatikoinnille Pentti Korpelan mainiota Espanjan Aurinkorannikon Patikkareitit kirjaa mukaillen. Se on parempi puolikas kirjan maaseutukierroksesta numero 21. Edellinen patikointi oli ollut rankempi, kuin luulin. Nyt oli tarkoitus enemmän vaan katsella kaunista luontoa ja tehdä noin kymmenen kilometrin kevyt päiväkävely kauniissa maisemissa. Onnistuin.

Matkustin paikallisbussilla Fuengirolasta Mijasiin ja jäi yhtä pysäkkiä ennen keskustaa pois. Sen jälkeen katsoin nopeasti Puerton lähteen ja Ermita del Puerto kappelin ulkoa ja aloitin patikoinnin.  Vajaa kilometri tietä A368 kunnes käännyin opasteen mukaan oikealle ”Almacenes San Anton”. Puolen kilometrin päästä tien oikealla puolella tuli vastaan tämä 1700 luvulla rakennettu erakkoluostari. Jos Suomessa tuskaillaan monien julkisten tilojen huonolla käyttöasteella, niin täältä ei ainakaan kannata mennä oppia hakemaan. Luostari on avoinna kerran vuodessa, 17.1 pyhiinvaelluspäivänä. Luostari oli kaunista ympäristö hoidettu.

Luostarin takana piti olla koirankoppi, koirille omistettu pyhättö, mutta sitä en nähnyt. Reitti jatkui kirkon vasemmalta puolelta kohti luolaan kaivettua asuntoa, josta ottamani kuva on valitettavan huono.

Sen jälkeen piti kääntyä vasemmalle. Tässä kohdassa kirjassa oli mielestäni kaksi virhettä. Oikea kohta kääntymiselle on Osunillas 17, eikä Osunillas 63. Toinen virhe on myöhempi ohje kääntyä neljän hiekkatien risteyksestä oikealle. Osa teistä on nykyään pinnoitettu.

Reitillä oli hienoja eliittiasuntoja rinteillä ja kirjan mainitsema hylätty vanha maalaistalo. Maalaistalon jälkeen reitti ohittaa aikanaan paaville kuuluneen laakson länsipuolelta. Paavinlaakson jälkeen reitti muuttuu tasaisemmaksi. Tällä kohdalla tuli vastaan ainoat reitillä tapaamani ihmiset. Puuskuttava surullisen näköinen maastopyöräilijä ja hattua nostaen iloisesti minua tervehtinyt paikallinen vaari.

Tämän jälkeen maisema on melko tavallista maalaismaisemaa ja tiet ja kaupunki rupeavat pilkistämään. Reitti vie suoraan Fuengirolan suomalaiskaupunginosaan, Los Pacosiin, jonka läpi kävelen edelleen kohti keskustaa ja kotihotellia. Kokonaismatka oli noin 13 kilometriä. Jos olisi halunnut hypätä Los Pacosista bussiin, olisi päässyt alle 10 kilometrin.

Tämä patikointi sopii kaikille tämän kokoisia lenkkejä edes satunnaisesti tekeville. Lisäksi matka oli pääosin lievää alanmäkeä. Reitti olisi rankempi, jos sen kävelisi Los Pacosista Mijaksen suuntaan. Maisemat ovat samat, joten mielestäni tein oikean valinnan.