Neljän päivän kiertomatka Lombardin alueen pikkukaupungeissa kesällä 2022

 

Neljän päivän kiertomatka Lombardin alueen pikkukaupungeissa kesällä 2022

 

Kyseessä on työmatka, joten perinteiset turistikohteet jäivät välistä ja havainnot tehtiin aamuin, illoin ja töiden lomassa. Suomen kesä ei ollut kunnolla käynnistynyt, joten 35 asteen molemmilla puolilla pysytellyt päiväsää tuntui paahtavalta.

 

Lento lähti Helsingistä jo 7:50, joten nukuin edeltävän yön jo Glo – hotellissa lentokentällä. Finnairin siivillä Milanoon ennen puolta päivää. Kuten yleensä minulla Italiassa, ensimmäiset sohlaukset alkavat jo lentokentällä. Viimeksi autonvuokraamon yritti pakko myydä vakuutusta. Nyt varaus puuttui kokonaan ja autojen hinnoittelu vaikutti mielivaltaiselle. Ensimmäisen vuokraamon iso farmariauto olisi maksanut 1600 euroa neljältä päivältä. Toisella jonottamisella hinta puolittui. Kolmannella olisi voinut käydä samoin, mutta sitä ei enää kokeiltu, kun päivä oli aikataulutettu.

 

Malpensan kentältä ei muualle pääse, kuin yhdelle Milanon kehäteistä. Onneksi vielä puolivälisin oikeaan suuntaan. Ainoat ruuhkat olivat vastaantulevassa liikenteessä, joten ehdimme päivän työkohteisiin ajoissa. Illaksi majotuimme Solferinon pikkukaupunkiin.

 

Solferino on täynnä historiaa. Siellä käytiin Italian toisen itsenäistymissodan viimeinen taistelu, jossa Napoleon III johtamat joukot Sardinialaisten kanssa voittivat Itävallan joukot 1800 – luvun lopulla. Haavoittuneiden sotilaiden parissa vieraili myös Sveitsiläinen liikemies Henri Dunant, joka sai näkemästään kimmokkeen perustaa Punainen Risti – järjestö.

 

Sodasta Solferinossa ei ollut enää jälkiä. Vain pieni nukkuva kaupunki, jonka ainoassa hotellissa pääsimme viettämään yön. Hotellin baari oli kokonaan ranskalaisen seurueen valloittama, joten illallista varten jouduimme lähtemään puolen kilometrin jyrkälle maantiepatikoinnille vuorenrinnettä ylös. Ylhäältä löytyi Ravintola Perhonen, jonka nimen takaa paljastui edellisen omistajan suomalainen puoliso. Pitsa oli hyvää ja Garda – järvelle avautuvat maisemat kauniita.

 

Toisen päivän pääkohteemme oli Pozzonovo. Ehdimme sinne juuri sopivasti lounasaikaan. Isäntämme kysyi, pidämmekö kalasta? Myönteisen vastauksen jälkeen saimme yhteistilauksena mereneläväsalaattia ja vihersimpukkapastaa. Minä pidin. Illaksi ajoimme majoittumaan Albergo Alle Aque hotelliin, Lonigoon.

 

Hotelli oli siirtynyt QR – koodillisiin ruokalistoihin, jotka sisälsivät google – translator tasoisen käännöksen mille tahansa kielelle. Itse silmäilin aiemmin ilmeisesti vanhentunutta italiankielistä listaa, jossa alimmaisena oli fritti de mistro, joka olisi ollut paistettuja mereneläviä. Luulin tilaavani tämän, sillä se oli samalla kohdalla listassa. Yllätys oli melkoinen, kun minulle tuotiin iso tartar – pihvi. Onneksi pidän siitä, niin ei tarvinnut Mr Beanin tavoin ryhtyä naudanlihapaakkuja piilottelemaan.

 

Ehkä hyvä, että en tehnyt hotellissa tuhmuuksia, sillä hotellin pitäjä osoittautui oikein vieraskoreaksi. Hänellä oli syntymäpäivä ja sitä juhlittiin samalla hotellin piha-alueella. Kakkua ja muita tarjoiluita oli jäämässä yli, joten pian niitä kannettiin myös meidän pöytä täyteen. Niin Italialaista.

 

Kolmannen päivän työt olivat Ferraran lähellä. Ferraran kaupunkiin pääsin tutustumaan vähemmän, kuin olisin halunnut. Sen vanhakaupunkimainen keskusta on 1300 – luvulta ja loisto on edelleen jäljellä. Ferrara ympäristöineen on maailmanperintökohde.

 

Sellainen on myös Po – joki suistoineen. Tähän pääsimme perehtymään enemmän, sillä työkohteena oli yksi alueen suurin maatila biokaasulaitoksineen. Po – joen suisto sopii erinomaisen hyvin riisin viljelyyn, sillä joen vettä on pystynyt kierrättämään kanavissa riisin viljelyä varten. Nyt joen vedenpinta on seitsemän metriä normaalia alempana, joten kastelua joutuu säännöstelemään. 35 asteen helteet puolestaan vaativat mieluummin tupla – kastelua, joten satojen kanssa voi tulla haasteita. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa isoon kuvaan, mutta ihan konkreettisina syinä olivat Alppien tavallista vähälumisempi ja valumisen sijaan haihtumalla kadonnut lumi, sekä sateeton kevät.

 

Illaksi palasimme samaan hotelliin. Nyt ruokatilauksissa ei ollut enää ongelmia. Joukkoomme oli tullut kolme uutta vierasta, joiden kanssa samalla autolla matkustimme viimeisen päivän. Oli mielenkiintoista jakaa, miten paljon maassa aiemmin vierailemattomat pystyivät ammentamaan yhdessä kiireisessä päivässä Pohjois-Italiasta. Valtava, perinteinen teollisuus, organisoitunut maatalous, kaunis Garda – järvi, alppien läheisyys ja näkyminen horisontissa, persoonallinen liikennekulttuuri, pöntöttömät wc:t ja hyvä ruoka.

 

Illalla Finnairin lennolla yöksi Suomeen ja seuraavana aamuna kotiin asti.