tiistai 17. syyskuuta 2019

Bridgeä Torreviejassa



Jo ennen kuukauden reissun varaamista tarkistin, että Torreviejasta löytyy bridgekerho. Ensimmäinen viikko meni lasten kanssa niin intensiivisesti, että ehdin vasta loman toisella viikolla kerholle.



Pari päivää ennen peli-iltaa laitoin kerholle sähköpostin, johon tuli kohtelias, mutta liikoja lupailematon vastaus partneripalvelun puutteesta. Kehoittivat kuitenkin tulemaan käymään, koska peliseuran löytyminen on mahdollista.

Ennen peliseuraa piti löytää pelipaikkana toimiva Sporttibaari. Navigaattori opasti lähelle, mutta oikeaa ovea ei meinannut löytää millään ja aikakin uhkasi huveta. Kaksi ensimmäistä vastaantulijaa kohautteli avunpyynnöilleni olkapäitä. Kolmas esitti vastakysymyksen: Oletko tulossa pelaamaan bridgeä? Pääsisin siis ainakin pelipaikalle. Jatkokysymys kuului, onko minulla partneria? Hänen vakiparinsa oli tehnyt oharin, joten myös pelaamaamiseen tarjoitui mahdollisuus.

Sähköpostin lähettämisestä oli se ilo, että osasivat kerholla odottaa uutta tulijaa saapuvaksi. Tervetulotoivotusten määrä oli ihahduttava. Niistä tosin huokui myös se, että pelaaminen oli sosiaalisen toiminnan kanava. Peli tuskin tulisi olemaan kovin korkeatasoista. Pelipöytien liinojen Pohjoisen ilmansuunnan kertovat N – kirjaimet olivat itse ommeltuja.



Yritin aloittaa partnerini, Saksalaisen Gerdtin kanssa systeemipalaveria, mutta se osoittautui turhaksi. ”Olen aloittelija ja tarjoan tunteella, en minkään systeemin mukaan”. Tunteella siis lähdettiin liikkeelle. Saksalaisläkeläisellä oli kuitenkin jollakin tapaa korttipeli veressä. Avauskädet muistuttivat suurinpiirtein pohjoismaisia standardeja. Hypyt olivat vahvoja ja tukeminen oli hänelle mieluista. Pari kertaa oltiin hupsussa sitoumuksessa, kun tuki tuli milloin kolmella kortilla, milloin dubbelilla. Useimmiten oltiin kuitenkin oikeassa valtissa ja suurimpiirtein oikealla tasolla. Tai jos oltiin liian korkealla, niin puolustus tuli vastaan. Parhaat tulokset tuli kuitenkin antamalla vastustajille tilaa löytää sitoumus ja etsimällä itse oikea lähtökortti.

24 jaon kilpailu päättyi 66,2% tulokseen ja voittoon. Sen verran katselin tuloshistoriaa, että partnerilleni se oli ensimmäinen mestaruus ainakaan pariin vuoteen. Riemu oli sen mukainen. ”I am best supporter in this club” hän kertoi suurinpiirtein kaikille. Joillekin todennäköisesti useampaan kertaan.

Kilpailubridgeä kerhoilta ei ensikokemukselta muistuta kuin etäisesti. Sosiaalisena tapahtumana bridge avaa kuitenkin huikeasti ovia. Olen jo tullut kutsutuksi Canasta – iltaan ja seuraavalle viikolle partneriksi tarjoutui jo useampi.

Jakoanalyysejä en blogiin liitä. Kävin jaot tuloksista jälkikäteen läpi. Yksikään meidän topeista ei ole pelkästään pelaamalla tai puolustamalla ansaittu. Molemmat nollistamme olivat. Toisessa pelattiin ruutua 3-2 valtilla häiritsemättömässä sarjassa kahden tasolla. Toisessa pelattiin yhdentoista tikin 6 pataa pietiin, kun maski jäi vetämättä.


Alla linkki tuloksiin:

https://www.bridgewebs.com/cgi-bin/bwol/bw.cgi?pid=display_rank&msec=1&event=20190910_1&wd=1&club=torrevieja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti