Gdynia – Sopot – Gdansk loppiaisena

Joulu ja uusivuosi meni kotona hyvin perhekeskeisesti. En ole erityisen jouluihminen, joten pieni irtiotto juhlapyhien jälkeen vaikutti hyvältä idealta. Sellainen pieni yksityiskohta unohtui, että Puolassa joulua juhlitaan (myös) loppiaisena, joten karkumatkan sijaan saimme toisen aallon joulun itsellemme.

Toinen motiivi oli ajoittain harjoittamani edullisen loman metsästys. Nyt menolennot maksoivat 15 euroa henkilöltä, eikä paluu ollut kuin hieman kalliimpi. Sopot on kesäkaupunki, joten sesongin ulkopuolella majoitus on myös edullista. Oikein edullista.

Lento lähti ja palasi Turkuun aamuvarhaisella. Puolisoni sisko asuu Turussa, joten aloitimme matkan jo päivän ennakolla ja yövyimme Turussa. Varhaisen lennon hyvä puoli on, että jo ensimmäinen lomapäivä on ihan täysipainoinen.

Gdanskin kentällä on juna-asema, jolta lähti melko tiheän oloisesti junia. Toinen suunta oli poispäin kolmoiskaupungin ytimestä, toinen sitä kohti. Oikea suunta on lähteä WRZESZCZ asemaa kohti. Sopiva juna tuli lähes heti. Niin pian, että lippua ei ehtinyt ostamaan, mutta ei junassa ehtinyt noin vartin matkalla myöskään kohtaamaan tarkastajaa. Pääteasema on jonkin sortin risteysasema Sopotin ja Gdanskin puolivälissä. Täältä löytyi jo lippuautomaatti, josta sai kolmen päivän liput paikallisjunaan. Ei tosin siihen, jolla Sopotia kohti lähdimme matkustamaan. Tämä oli kyllä ihan lapsus, koska oikeaa junaa odottamalla matka olisi tuskin viittä minuuttia kauempaa hidastunut. No tarkastajaa ei nytkään näkynyt.

Sopotin asemalta oli vajaan kilometrin kävely Hotellillemme. Toinen kilometri taittui korttelia ympäri kierrellen, koska hotellista ei ulospäin näkynyt jälkeäkään. Mielikuvissani Astoria Sopot on ihan hotellin kokoinen hotelli, jonka kyltit loistaa korttelin päähän. No ei oikeasti ollut. Kyseessä oli kolmannen kerroksen neljän huoneen motelli, joka ei ulospäin näy mitenkään. Pienellä sohlauksella sai ovikoodit ja sen jälkeen homma hoitui itseohjautuvasti. Huone, suihku ja keittiötilat olivat siistit. Myös sijainti oli ihan hyvä. Ei ihan ytimen melussa, mutta hyvin lyhyen kävelyn päässä kaikesta.

Sopotista olen kirjoittanut jo joskus aiemmin, joten nyt tyydyn jakamaan pari kuvaa loppiaspäivän rantanäkymästä. Paikallisilla on tapana kävellä pitkä siltä edestakaisin ja laiskimpien seurata toimitusta sivusta rannalla. Paikalle osui myös monia lokkeja ja lähes rajattomasti pienempiä lintuja. Vaikuttavaa.

Lisäksi rannalla pääsi todistamaan yhtä omituista performanssia. Yhtäkkiä jostakin takavasemmalta juoksi puolipitkiin vaaleanpunaisiin uimahousuihin sonnustautunut nuorehko mies tuhatpäisen joukon keskelle. Hetki teatraalisia haara - perushyppyjä ja isoliikeisiä venyttelyjä. Sen jälkeen kiireettömästi hyiseen mereen. Siellä sukelluksia, kroolia ja selkäuintia, jonka jälkeen perässä tulleen huoltojoukon tuomaan huopaan. Luulen, että kyseessä on jokin hävitty veto, tai muu uhoaminen, jonka toteutus hoidettiin tyylillä. Tuhansilla oli hauskaa ja toimitus oli ulkoa ohjaamatonta, joten jokin spontaani spektaakkeli oli kyseessä.

Yksi uusi alue Sopotissa minulle ole hevosurheilualue, Hippodrom, jonne oli reilun kilometrin aamukävely. Lähinnä menneen loiston rakenteita ja vajaakäytöllä olevia hieman ränsistyneitä hulppeita puitteita. Kontrasteja.

Gdynia on kolmoiskaupungin keskuksista tuntemattomin ja tavallisin. Sinne pääsee Gdanskista ja Sopotista tiheään liikennöivillä paikallisjunilla. Asema on useita satoja metrejä rannan tuntumassa olevasta pääkadusta sisämaahanpäin. Kuitenkin lyhyen kävelymatkan päässä. Löysimme visiittipäivänä Kahwila nimisen kahvilan, joka tarjoili vegaanisia ja Englantilaisia aamiaisia. Minä söin toisen, puolisoni toisen. Molemmat pidimme.

Rannalla on kauniita ja isoja laivoja, merimuseo, patsaita ja kauniita maisemia. Niiden parissa kului aika mukavasti. Sen jälkeen kävelimme pääkadun läpi. Edullisia erikoisliikkeita. Halpoja paikallisia baareja, trendikkäitä niin ikään edullisia kahviloita, mutta hyvin Puolalainen leima. Jos haluaa tutustua kivaan, aitoon Puolalaiseen kaupunkiin edullisesti, niin tämä voisi olla silloin oikea kohde.. Aivan rantakelikesässä Gdinia tosin häviää naapureilleen, sillä uimaranta ei ole Sopotin tasoa.

Neljännen päivän aamulla oli todella varhainen lento. Emme uskaltaneet luottaa aamun ensimmäisiin junavuoroihin, joten päädyimme taksiin. Whizairilla on kiinteähintainen palvelu lentokenttätaksikyyteihin. Auto oli ennakkovarauksen mukaisesti odottamassa majapaikkamme kulmalla ja kyyti hoitui luvatun mukaisesti.