Narva-Joensuu kylmänä kevätpäivänä

 

Hääpäivä. Tarkennuslaskennan mukaan kahdestoista. Olen jo pitkään halunnut vierailla Narvassa, joten ajattelin ketunhäntä kainalossa viedä puolisoni hääpäivänä kylpylälomalle siihen ihan viereen, Narva-Joensuuhun.

Sesongin ulkopuolella kylpylähotellit ovat hyvin kohtuuhintaisia. Meresuu on paikkakunnan hotelleista paras – tai yksi parhaista. Hinta kahdelta hengeltä aamiaisineen oli alle 100 euroa. Lisäksi hinta sisälsi kylpylän käytön illalla ja vielä uudelleen poislähtöpäivän aamuna. Vastine oli mielestäni niin hyvä, että sivuutan sivulauseella koirista menneen kuudenkympin lisämaksun, joka ei luonnollisesti ollut missään suhteessa muuhun hintatasoon.

Kylpylä oli hyvä. Parempi, kuin useimmat Pärnun kylpylät. Pieni uima-allas mahdollisti uimisen, saunoja oli kymmenen ja aina jossakin niistä oli tasatunnein saunarituaali. Terapia-altaita, tai poreammeita oli ainakin matalasesonkiin riittävästi. Erityispiirteenä oli venäläistyyppinen palvelun tympeys ja tarvikekaupan maatuskaosasto.

Narva-Joensuu markkinoidaan Itä-Vironmaan sivuilla  mielenkiintoisesti. Mene paikkaan X ja kuvittele miltä se on näyttänyt ennen pommituksia, tai muuta rapistumista. Suurin osa vanhoista kauniista rakennuksista on siis tuhottu, tai ne ovat rapistuneet, kuten esimerkiksi Kaivohuone.

Vanha loisto oli silti helppo aistia. Näen paikassa myös paljon tulevaisuutta. Rakennusprojekteja on hylättyinä, keskeneräisinä, mutta myös etenevinä. Reilun kymmenen vuoden kuluttua paikka voi olla kovassa loistossa, jos maailmanpoliittinen tilanne sille tukensa antaa. Luulen, että paikka joko hiipuu, tai se rakentuu enemmän tai vähemmän suoraan Venäläisellä rahalla. Sillä venäläinen paikka on. Esimerkiksi Coop – kaupan hyllyillä oli kymmenkertainen määrä suolakurkkuja tavalliseen valikoimaan verrattuna ja myynnissä oli myös yksittäisiä venäläisiä tuotteita, esimerkiksi valkosipulileipiä.

Itse Narvajoen suu on mielenkiintoinen. Venäjän puoli on lähes rakentamatonta, mutta on siellä silti vartiovene vahdissa. Majakkakin jokisuulta löytyi, mutta ei tullut kuvatuksi.

Koleana kevätpäivänä ranta oli kylmä, oikein kylmä, mutta kyllä sen kesäisen kauneuden tänne osaa kuvitella. Vanhoja vedettäviä pukukoppeja ei tarvinnut kuvitella. Niiden kopioita alue oli täynnä.

Siis saimme ihan täysipainoisen kylpyläloman ja melkoisen annoksen alueellista historiaa ja nykyisyyttä.