Neuvostoliiton synnyttämä ja kaikkien hylkäämä Tootsi

 

Pärnu Postimees julkaisi rakentamisen kannalta myönteisen ympäristövaikutusten arviointituloksen Baltic Rail osuudelle Tootsista Pärnuun. Pärnun Eurooppaan yhdistävä juna on yksi minun pitkän aikavälin toiveita, joten ilahduin pienestä askeleesta eteenpäin. Vaivaamaan kuitenkin jäi, että mistä välistä tässä puhutaan ja mikä on Tootsi?

Päätin ulottaa meidän pääsiäissunnuntain ajelun sinne. Ennakkotiedot kertoivat, että kylästä on myynnissä kokonainen, osittain peruskorjattu 24 asunnon kerrostalo vain hieman edullisemmin, kuin oma hintapyyntini Pärnun keskustan 40 – neliöisestä kaksiosta. Aloitimme tutustumisen laittamalla tämän talon osoite navigaattoriin.

Muutama kilometri ennen kylää tien laidalla oli pinta-alaltaan suuri, sekava ja parhaat päivänsä kokenut siirtolapuutarha, jossa kuitenkin tynnyrisauna oli lämmitettävänä ja ainakin yksi henkilö puuhasi plantaasillaan. Pienen kauppalan reunama tuli nopeasti vastaan ja tiiviisti rakennetun 1000 asukkaan kylän muutamat kadut / kujat oli nopeasti ajettu.

Pääosin myynnissä olevan kerrostalon kaltaisia harmaatiilisiä kerrostaloja, yksittäisiä omakotitaloja, joissa osassa asutaan ja osa on pysyvästi tyhjilleen jätettynä. Laitimmainen kerrostalo oli persoonallisin. Edessä osto -ja myyntiliike tyylisesti sekalaista metalliromua ja takapihalla kanala. Muut talot olivat ihan pelkästään ihmisten asuinkäytössä.

Kaupunki oli rakennettu 1939 käyttöönotetun turpeen briketöintitehtaan ympärille ja laajennettu 60 – luvulla. Menneestä suuruudesta kertoi hylätty ”lättähattu” – tyyppinen vaunu, joka oli lanseerattu Tootsi – Ämmamägi – välille. Ämmamägi on lähellä nykyisen Lasnamäen aluetta Tallinnassa ja vaunulla on ilmeisesti kuljetettu työväkeä tehtaalle ennen kuin heille saatiin oma kaupunki rakennettua. Oli siellä hylätyssä tehtaassa myös yksi juna hylättynä.

Tehdas on vanhan komeuden ja nykyisen kolkkouden yhdistelmänä mielenkiintoinen näky.

Vanhasta suuruudesta oli merkkinä vielä edelleen käytössä oleva ”tehtaan oma” uimahalli.

Tehdas on reilu vuosikymmen sitten suljettu pysyvästi. Muitakaan työpaikkoja ei oikein ole. Väki vanhenee ja kuolleisuuden ja muuttosuunnan myötä väkiluku on jyrkässä laskussa. Minä näen kaupungin ”lähes elävänä museona”, mutta sellaiseen ei oikein voi myydä pääsylippuja ja ihmiskohtalot kaupungissa ovat aitoja.

Jos nopeasti pystyy vetämään johtopäätöksiä, niin kylässä kaikki on hieman samassa tilanteessa ja yhteisöllisyys voi olla voimissaan ja elämä siten oikeinkin hyvää, vaikka ulkoista hirvittää. Asuntojen hinnannousu Pärnussa on hirvittänyt. Täältä saisi täysin remontoidun kaksion alle 30 tuhannella eurolla ja peruskuntoisen kolmion puolella tuosta.

Kylässä kuitenkin on hyvä marketti, hyvä bussiyhteys ainakin Pärnuun ja Raplaan, sekä hyvä tieverkosto. Infrastruktuuri on vain rakennuskautensa ilmentymä.

Olipa mielenkiintoinen ajelu.

Vielä yksi huomio. Etsin ”Viron verkkoensyklopediasta” tietoja Tootsista. Ne löysin, mutta myös vinkin kaivaa lisää tietoja kunnan kotisivuilta tootsi.ee. Muuten hyvä, mutta domain oli myynnissä – tarjouksia odotellessa…