Narva huhtikuussa 2025

 

Kriittisin paikka Euroopassa on rintamalinja Ukrainassa. Kakkosena Suwalkin kanava Kalingradin yhdyskäytävänä, mutta kolmossijalla on minun mielikuvissa Venäläisten asuttama, täysin venäjänkielinen kaupunki Viron rajojen sisäpuolella.

Paikallisten mielestä tilanne ei varmaan ole yhtä kriittinen, sillä kaupunki tuntui olevan lauantaina puoliunessa vieraillessani siellä. Kaupunkilaiset ovat tottuneet elämään omaa elämäänsä kummankaan maan ulkopolitiikasta, tai edes sisäpolitiikasta välittämättä.

1200 luvulla tanskalaisten toimesta rakennettua Hermannin linnaa on viime vuosina remontoitu ja nyt siellä toimii museo. Toisella puolella Narva-jokea on vastassa Iivananlinna.

Edellisten vierestä menee kävelysilta, jota pitkin paikalliset pääsevät kyläilemään tuttavillaan, tai sukulaisillaan ja todennäköisesti he myös lieventävät kauppasaarron ongelmia vähintään paikallistasolla. Ruplien vaihtamiselle oli kaksi erillistä liikettä aivan rajanylityspaikan välittömässä läheisyydessä. Jonkinsortin kontrolli rajamuodollisuuksissa kuitenkin oli, koska jonoa oli kertynyt ihan mittavasti. Siinä seisoi enemmän väkeä, kun muun kaupunkikierroksen aikana näimme.

Se muu kaupunkikierros tosin oli hiljattain kunnostetun raatihuoneen etsiminen.

Muita havaintoja kaupungista oli sen erittäin vahva neuvostoliittomaisuus, joka on luonnollista, koska vanhempi rakennuskanta meni pommituksissa nurin ja kaupunki rakennettiin uudelleen toisen maailmansodan jälkeen. Sen jälkeen rakennuksille ei ole paljoa tehty, joten kaupungin ilme on paljolti sama, kun Tallinnassa juuri Viron itsenäistymisen jälkeen. Muille kaupungeille tyypillisiä istutuksia, tai muita ei myöskään ollut.

Narva-Joensuun suunnasta saapuessa mielenkiintoa herätti valtavankokoinen ”jonkinsortin siirtolapuutarha”, jossa osa taloista oli ihan asuttavia, osa puoliksi purettuja ja loput siirtolapuutarhaan paremmin kuuluvia pikkumökkejä. Myös kasvihuoneita oli paljon.

Sen tiesin jo etukäteen, että kielenä kaupungissa oli vain venäjä, mutta jälkikäteen opiskellessa oli uutta, että joka kolmannella asukkaalla on venäjän kansalaisuus. Jos Venäjä provokaatiota haluaa aiheuttaa, niin täältä on varmaan helppo keksiä joku epäkohta venäläisvähemmistön kohtelusta. Ainoa haaste on, että tässä tapauksessa vähemmistö taitaa olla enemmistö. Ainakin, jos suhteuttaa siihen, että ainoa painostus Viron puolelta taitaa olla Viron kielen aseman vahvistaminen melko kovilla päätöksillä.

Käynti kaupungissa oli lyhyt, mutta erittäin mielenkiintoinen. Kirjoitin otsikkoon ajankohdan, sillä ennen Ukrainan sotaa kaksoiskaupungissa oli todennäköisesti vähemmän jännitteitä. Tulevaisuudessa pidän jopa todennäköisenä, että kaupungissa tapahtuu jonkinlaista eskalaatiota. Toivottavasti rauhanomaisesti ja rakentavasti. Työpaikkoja sinne ainakin on suunnitteilla ja mahdolliselle Eu – tuelle paikka voisi olla panosta takaisin maksava kohde.