Maaseutukierroksella Dresden – Berliini alueella

Sopivasti aikataulutettu työmatka alueelle mahdollisti seutuun tutustumista myös turismin näkökulmasta. Finnair lentää Helsingistä Berliiniin päivittäin ja ajoissa varaamalla kohtuullisilla hinnoilla. Tegelin kenttä on kaupungin kokoon suhteutettuna pieni ja sisäänmenoissa ja poistumisissa kannattaa varautua ruuhkiin. Positiivisin pilkahdus asemalla oli vanhasta junanvaunusta tehty currywursteja myyvä pikkuravintola. Vanha konsti syödä siellä, missä paikalliset muodostavat pisimmän jonon toimi oikein hyvin. 

Bussilla pääsee Berliinistä Dresdeniin edullisesti suoraan kentältä. Bussi tosin kiertelee Berliinin eri asemilla vajaan tunnin ennen moottoritieosuuden alkamista, joten kokonaisaika siirtymälle on noin kolme tuntia. Dresdeniin saavuin vasta illansuussa, joten ainoa havainto oli hotellin kattoterassilta kuvattu Dresden by night. Dresdenin vanhasta kaupungista on enemmän juttua edelliseltä kuukauden takaiselta reissulta tästä.

Hotelliksi valikoitui AO, kahdella kriteerillä. Edullinen ja lähellä yhdistettyä juna -ja bussiasemaa. Hotelli ja erityisesti huone oli niin ruma, että siitä jopa piti. Itä-Saksa oli kompleksissa vahvasti läsnä. Ihan kiva kokemus, mutta en valitse samaa uudelleen.

Seuraavana päivänä pääsin ajelulle kumppaniyrityksen Dacialla. 

Ruotsalaisella Vattenfallilla on iso rooli Saksan sähkönjakelussa ja tuotannossa. Kliphausenin alueella ne tasaavat sähkön vuorokausivaihteluita nimensä mukaisella menetelmällä. Yöllä ne pumppaavat vettä oheisesta tekojärvestä ylös ja valuttavat kulutushuippuina alas. Ikiliikkujaa ruotsalaiset eivät alueella omista, vaan tasauksen hävikki on niin suuri, että he ovat halukkaita järjestelmästä luopumaan. 

Alueella on runsaasti viljelystä. Suuressa roolissa tuotannossa on maissi, joka kasvaa lähes parimetrillä varsilla. Osa maissista menee ruokatuotantoon, osa energiaksi. Elben varrella on paljon kauniita maisemia. Pohjoispuolella olevalla vuorella on myös viinitarhoja, joista Maissenin alueen viinit valmistetaan.

Maissenin uusi keskusta on Elben pohjoispuolella. Jokea ylittävältä sillalta näkyy vanhankaupungin linna, jolta on upeat maisemat toiseensuuntaan.

Päivän päätteeksi palasimme Kliphouseniin, jossa majoituin Landhotel Gut Wildbergissä, jota voi hyvin suositella kaikille. Edullinen, kaunis ja ympäristöltään huikea. Lisäksi henkilökunta on aidon ystävällistä. Lisäksi minuun teki vaikutuksen, että puhuttelivat minua nimeltä jo toisella käynnilläni. Ehkä siellä ei paljon suomalaisia vieraile?

Paluumatkan kiireiseen aikatauluun sopi juna bussia paremmin. Dresdenin asema on vanhahtava ja kaunis. Etukäteen en uskonut kirjoittavani aseman kebabkioskin annoksista, mutta kun löysin lajissaan positiivisesti poikkeavan annoksen, niin mainitsen. Ei tuossa muuta ole, kuin mausteinen peruspasta, joka päällystetään ensi silmien alla leikatulla kebabilla ja uudelleen juustoraasteella, jonka jälkeen se lämmitetään pitsauunissa. Kolikoilla maksettava herkku.

Juna oli Prahasta tuleva tsekkiläinen pikajuna, jonka ravintolavaunu oli jopa elitistinen. Yksi huomio junan ikkunasta oli erittäin runsas siirtolapuutarhojen määrä radan ja kaupungin välissä. Hieman rähjäisiä, mutta käytössä olevia tilkkuviljelmiä oli kymmenittäin.

Berliiniin ei päivässä ehdi tutustua kuin hyvin pintapuolisesti. Boheemi ja eläväinen kaupunki. Kaupunkikuvalle oli leimallista graffitien runsaus. Minun lapsuudessa sitä pidettiin nuorison pahoinvoinnin ilmentyvänä. Suuressa maailmassa tämä on vissiin kaupunkikulttuuria.

Majoituin laitakaupungin Sana Berlin hotellissa, josta olisi saanut myös polkupyöriä vuokralle. Ne ovat varmaan oikeasti paras liikkumismuoto hyvin toimivan junaliikenteen ohella, sillä yliautoistunut kaupunki on usein ruuhkainen.

Ennen paluumatkaa kävin aamukahvilla hotellin vieressä olevassa La Petite France kahvilassa, jossa oli hyvä cappuchino.