Kuldiga voitti vuonna 2007 Euroopan erinomaisin turistikohde – tittelin. Tittelin myöntänyttä tahoa Internetin valtaväylä ei tosin kertonut. Minun mielenkiinto Kuldigaan heräsi, kun luin Latvian hakeneen keväällä Kuldigan keskustalle maailmanperintökohteen statusta. Sitä vanhalla Hansakaupungilla ei vielä ole, mutta kertatutustumisen jälkeen en olisi yllättynyt, vaikka tästä tulisi Latvian seuraava maailmanperintökohde melko pian.
Kuldigan keskustalla on siis historiaa Hansakaupunkina, Kuurinmaan pääkaupunkina, sekä 1800 luvun teollisuuskaupunkina. Sen jälkeen kaikki ei ole mennyt kehityksessä kovin hyvin, sillä asukasluku on 10.000 suuruusluokassa ja kaupunkioikeudet ovat otettu pois.
Kuldigan vanhakaupunki on kuitenkin kaunis. Osin entisöity, osin puoliboheemisti rempallaan ja osin varmaan köyhyyden vuoksi kurjassa kunnossa. Kokonaisuus on oikein mielenkiintoinen ja paikassa on paljon potentiaalia. Minä viihdyin ja ruoka oli lounaalla hyvää ja edullista.
Vanhasta kaupungin laidalta Riikan suuntaan joutuu ylittämään Kuldigan toisen nähtävyyden, 1874 rakennetun, Euroopan pisimmän tiilisillan, jonka mitoitus on tehty tsaarin ajan maatiestandardin mukaisesti. 26 jalkaa leveyttä ja 500 jalkaa pituutta. Kauneudesta standardi ei sano mitään, mutta se on tähän siltaan tullut kaupan päälle.
Kaupungista päin kävellessä sillan oikealla puolella on Euroopan levein vesiputous, Ventas Rumba, jolla on läntistä leveyttä 249 metriä. Putous on oikein kaunis näin loppukesästä. Parhaimmillaan se on kuulemma keväisin ja syksyisin, kun kalat hyppivät miehen korkuista koskea ylös.
Ajoaika Jurmalasta Kuldigaan oli noin puolitoista tuntia. Tie oli päälystettyä, paikoin hieman kuoppaista, mutta turvallista ajaa. Näin puintiaikaan maatalouskoneita oli tiellä yhtä paljon kuin autoja.
Koska reissu meinasi mennä kokonaan ilman sohlauksia, niin päätimme paluumatkalla poiketa tutustumaan Latvian tavallisimpaan kaupunkiin, Tukumsiin. Se vaikutti ihan Latvian Jokioisilta. Pääkadun varressa oli vanhassa rakennuksessa kivan oloinen kahvila, jonka ovesta tuli muutama ihminen ulos. Auto parkkiin ja samasta ovesta sisään. -Suoraan vainajan muistotilaisuuteen. Ovessa oli kyllä joku lappu yksityistilaisuudesta kertomassa. Ja kun tarkemmin muisteli, niin kaikki ovesta poistuneet olivat pukeutuneet mustan ja tulleet nurkalle tupakalle. Poistuimme sujuvasti ja löysimme keskustasta toisen kahvion. Muuten paluumatka meni hyvin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti