Perhoslaakso ilman perhosia
Tiesittehän, että perhoslaaksossa ei ole perhosia, kertoi
lipunmyyjä ostaessamme pääsylippuja. Sitä tunsi itsensä hetkisen kovin
tyhmäksi. Taidenäyttely ilman taidetta, tai autonäyttely ilman autoja ei
kuulosta kovin houkuttelevalta.
Toisaalta pikainen kertaus biologiantunneilta muistuttaa
tietystä, toukka – kotilo – perhonen elinkaarimallista, joten eivät ne perhoset
voi ympärivuoden lennellä täydellä mitalla perhoslaaksossakaan. Kai.
Perhoslaaksovierailu on hyvä ja helppo patikointi myös ilman
perhosia. Sinne on monta sisäänkäyntiä. Me menimme sisään alimmasta, joten
patikointimme alkoi lievällä nousulla.
Tunnelin jälkeen siirryimme toiselle puolelle laaksoa, jossa
oli toinen kaupallinen sisäänkäynti. siitä matka jatkui ylöspäin läpi laakson.
Kävelyä jatkui eteenpäin ehkä noin kilometrin verran.
Laakson päätyttyä löytyi kyltti kahviolle ja luostariin. Puolisollani oli halu edetä Kalopetran luostarille asti. Kirkot ulkoa ja kuppilat sisältä oli vakiotaktiikka. Tosin kahviokin oli ulkoilmamallinen, mutta sieltä sai vettä kiivetessä hikoillun tilalle.
Paluu samaa matkaa.
Askeleita tuli noin 8000. Koko matka oli helppokulkuinen ja maisemat koko
laakson alueella olivat kauniita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti