Koulutuspäivät Pärnussa, huhtikuu 2016
Edellinen koulutuspäivä järjestettiin ennen minun työni
alkua. Siitä on riittänyt kahvihuonekeskustelua enemmän, kuin pikkujouluista,
joten ilmeisen mukavat työpäivät olivat edessä.
26.4
Kivaa ei kuitenkaan ollut kellon soitto 4.30. Tämä on
kuitenkin tuttua, sillä ehtiäkseen työpäiväksi Viroon, ei aamulaivalle ole
kustannustehokasta korvaajaa. Nyt, kuten lähes aina, matkustan Tallinnaan
Tallinkilla, koska aikataulut sopivat ykiin ja parkkiruutu löytyy autolle satamasta
hyvin – joskin hintavasti. Saavuin Länsiterminaaliin puoli seitsemän ja
huomasin, että koko tiimini oli jo paikalla. Siis matkanjohtajana saavuin viimeisenä,
mutta onneksi kuitenkin niin ajoissa, että liput ehdin noutamaan ilman
kohellusta.
Arkiaamut ovat laivalla todella hiljaisia. Meitä matkustajia
ei ollut kuin murto-osa laivan kapasiteetista. Tämä sopi hyvin, sillä tällä
kerralla laivamatka on vain välttämätön osa matkaa. Hyvät istumapaikat
löytyivät helposti, mutta pieni matkustajamäärä näkyi myös palveluvalmiudessa.
Aamuteetä ei saanut heti tiskiltä, vaan veden keittäminen alkoi vasta
hämmennyksen hälvettyä. Kaikki ei juo kahvia, tai kaljaa…
Tallinnan aamu näytti kauniilta mereltä katseltuna. Vanhan
kaupungin läheisyys ja sataman sijainti ihan kaupungin edustalla ovat hienoja
elementtejä. Toivottavasti tuleva rakentaminen ei riko kaunista näkymää, sillä
Tallinnalla on tilaa kasvaa ilman satamamiljöön rikkomista. Minun mielestä
tällä näkymällä voi olla joskus isompaakin merkitystä turismille, kuin ilahduttaa
suomalaisia.
Pienen odottelun jälkeen pikkubussi saapui noutamaan meidät.
Kaupunki oli hiljainen ja Pärnumaantielle pääsi ruuhkitta. Ajoimme Perille
keväälläkin kauniiseen kesäkaupunkiin yhden pysähdyksen taktiikalla.
Sisäänajo Pärnuun nosti paljon hienoja fiiliksiä. En ole
aiemmin käynyt Pärnussa kuin kerran ja tämä tapahtui vastarakastuneena. Tästä
syystä koko kaupunki on tallentunut passiivimuistiini kauniina ja tunnelmaltaan
upeana. Kaikki tämä tulvi muutamassa minuutissa mieleeni.
Koulutus alkoi lyhyellä luennolla ja kaupunkiin ja sen
palveluihin tutustumisella, jonka jälkeen pääsimme vanhankaupungin
luomuravintolaan lounaalle. Lounaasta näki kauas, kumpaa sukupuolta tilaaja on
ollut. Maku oli yllättäen myös miehiseen mieleen.
Lounaan jälkeen ajoimme Marstaan, koulutuskeskus Ojakoon,
jossa majoituin seminaarimajan nätteihin, mutta ilmanlaadultaan korkeintaan
keskinkertaisiin huoneisiin. Illan koulutus meni vapaata iltaohjelmaa
odotellessa. Ojakossa on hyvät saunat, kylpytynnyrit ja pieni ulkouima-allas,
jonka vesi oli tosin kylmää.
Minulla ei ollut ennakko-odotuksia Ojakosta. Ympäristö on
kaunis, kokousvälineistö kohtalainen ja tilat illanviettoon hyvin sopivat ja
tunnelmalliset. Myös ruoka oli hyvää ja yksinkertaisuudestaan huolimatta, tai
ehkä juuri siksi kaikkien ryhmäläistemme mieleen.
27.4
Aamiainen oli ihan hyvä. Aamupäivä meni koulutuksessa, joka
oli onneksi sopivan monimuotoista ja osan aktiviteeteista pystyi tekemään
ulkona, jossa lämpötila oli korkeampi, kuin Suomessa kertaakaan samana keväänä.
Tuntui, kuin olisi saanut pienen varaslähdön kesään.
Lounaaksi oli paistettua kuhaa, jonka jälkeen teimme lyhyen
yhteenvedon koulutuksesta. Tämän jälkeen valikoiduimme pikkubusseihin siten,
että meidän ryhmä ehti parituntiseksi Pärnun keskustaan ostoksille. Onneksi,
sillä vaimo täyttää vuosia ja lahja oli hankkimatta. Haluaisin korvata norsu
posliinikaupassa vertauksen suomalaisella miehellä koruliikkeessä. En
todellakaan ollut mukavuusalueelle, eikä tilannetta parantanut henkilökunnan
ylenkatsovat, lähes avoimen säälivät katseet, mutta jälkitarkastuksessa
mieluiset korvakorut sain hankituksi. Matkalla Pärnuun näkyi kuvassa olevien haikaranpesien lisäksi myös useita kuviksi ikuistumattomia pesintöjä.
Tämän jälkeen ajoimme lentokentän kautta D – terminaalille.
Pikaiset ruoka –ja juomaostokset Rimistä ja edellisaamua merkittävästi
suuremmassa ruuhkassa laivaan, joka oli tällä kertaa Super Star. Onneksi, sillä
aiemmin olen ollut todella tyytymätön laivan ruokatarjontaan. Kansankuppilan
päivän annokset eivät pärjää edes huoltamoruoalle ja hampurilaisannokset ovat
olleet lämpökaapissa ties miten pitkään. Buffa ei ole myöskään työmatkalaisen
vaihtoehto, sillä siihen on hinnoiteltu runsaat ruokajuomat mukaan, mikä ei
suosi työmatka-autoilijaa. Nyt laivalle oli remontoitu uusi Burger King, joka
ei yllättäen ollut edes ruuhkainen. Toivottavasti ravintola menestyy, sillä
minun puolisäännöllisillä matkoilla sille on tarvetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti