34 + 7 + 2 maailmanperintökohdetta

Monessako maailmanperintökohteessa olet käynyt? Minulla ei jokin aika sitten ollut minkäänlaista käsitystä. Wikipediasta löytyi helposti listat. Pikainen kalkyyli kertoi, että olen käynyt 34 maailmanperintökohteessa. Aion käydän seuraavan parin kuukauden aikana seitsemässä lisää. Lisäksi kohdelistan lukeminen nosti esiin pari oikein harmillisesti missattua kohdetta.

Suomen maailmanperintökohteet

Merenkurkun saaristo liitettiin maailmanperintökohteeksi 2006. Saaristo on hyvin katseltavissa Vaasa – Uumaja laivareiteiltä. Parhaiten tutustuin itse saaristoon vuonna 2001 purjehtimani Vaasan majakan ympäripurjehduksen yhteydessä. Kaunista, mutta ei minun silmään mitään niin erityistä, että saaret olisi osa maailmanperintöä. Ihan visuaalisesti ajatellen, Turun saaristo on paljon kauniimpi. Tosin maan kohoutuminen, eikä kauneus, on ollut maailmanperintölistausta ajatellen olennaista.

Petäjäveden puukirkko. Kirkko liitettiin maailmanperintökohteeksi 1994. Kuljin juuri noihin aikoihin vähintään kuukausittain Petäjäveden ohi / läpi. Ulkoa kirkko näytti ihan vastaavalta, kuin kotikyläni, Pomarkun, vanha kirkko. Tutustuttuani myöhemmin tarkemmin Petäjäveden kirkon historiaan ja arkkitehtuuriin, on hienoa, että rakennus ymmärrettiin nostaa arvolleen sopivalle statukselle. Ajatuksenani on mennä ainakin kerran vielä uudelleen ja tutustua tarkemmin kirkkoon.

Suomenlinna. Kiva kaunis kesäpaikka ihan Helsingin keskustan tuntumassa. Kansainvälisen matkailun kannalta on mielenkiintoista, että pääosa ylläpito -ja korjaustöistä tehdään Suomenlinnan avovankilan vankitöinä. Vastaavaa, avointa järjestelyä ei kai ole missään muualla.

Struven ketju. Minun mielestä paras paikka tähän tutustumiseen on Aavasaksalla. Siellä on myös yksi maamme 27. kansallismaisemasta. Ainoa, jossa kansallismaiseman paras näkymä on naapurimaahan Ruotsiin, rajajoen toiselle puolelle.

Vanha Rauma. Tämä on liian lähellä lapsuuskotia. Se nyt vaan näytti ensimmäisillä kerroilla ahtaalta osalta kaupunkia, jossa on puutaloja. Sen jälkeen Vanha Rauma näytti siltä, kuin ennenkin. Nyt en ole käynyt alueella pariinkymmeneen vuoteen kuin kerran. Ehkä pitäisi pukea turistinuttu ylle ja antaa joka tapauksessa kauniille kaupunginosalle uusi mahdollisuus näyttää ainutkertaisuutensa.

Euroopan maailmanperintökohteet

Italia

Alberobellon trullitalot. Hauskasti rakennettuja trullitaloja ja lähes loputtomasti kiviaitoja. Yksi astmaatikon kanssa vietetty yö trullimotellissa jätti ikimuistoisen jäljen. Uusintaa ei tarvittu. Itse Alberobellon trullikaupunki on iloinen ja hauska. Trullitaloja, trullivarastoja, trullimyymälöitä, trullikirkko ja trulli lähes mitä tahansa. Erikoinen rakennustekniikka on maailmanperintöstatuksensa ansainnut.

Amalfin rannikko. Kävin rannikolla valmismatkalla ensimmäisen kerran 1992. Viisi vuotta ennen maailmanperintökohteeksi nostamista. Bussimatkustajana päätin, että näille rannikkoteille tulen vielä joskus autoilemaan. Parikymmentä vuotta haaveen täyttyminen otti aikaa, mutta 2013 se toteutui. Rannikkoa on vaikea kuvailla, se pitää kokea.

Cilenton kansallispuisto. Puistoalue on iso. Se on varmasti monipuolisempi kansallispuisto, kuin minun siitä saama kokonaiskuva. Minulle se on iso puistoalue, jonka reunamilla on monia opastekylttejä isompiin ja pienempiin matkailijoita houkutteleviin kohteisiin. Kauniita ja hienoja paikkoja, mutta en saanut kiinni ainutkertaisuudesta.

Etna. Iso, toimiva tulivuori, joka näkyy lähestyttäessä ”puoleen Sisiliaan”. Lähestyttäessä Etna olikin kauneimmillaan. Upea ja keväällä osin lumipeitteinen. Rinteet olivat täynnä harmaata laavakiveä ja kraatterit näyttivät kraattereilta. Etnalla on iso merkitys alueen maataloudelle ja viininviljelylle. Lähistöllä oli myös laavakivestä tehtyjä kirkkoja ja muita rakennuksia. Hieno luonnonnähtävyys kokonaisuutena.

Napolin historiallinen keskusta. Ensimmäisellä kerralla 25 – vuotta sitten kolme vuotta ennen maailmanperintökohdestatusta kiinnostukseni historiaan ei ollut samalla tasolla, kuin nyt. Eniten mieleeni jäi, kuin sain puhuttua silloisen, toki täysi-ikäisen tyttöystäväni historialliseen museoon lastenlipulla. Toisella kerralla 2007 Napolin pääasiallinen nähtävyys oli jätepussikeot, logistiikkalakkoilun ollessa hurjimmillaan. Minun mielestäni parasta Napolissa on Pitsat, sekä lähietäisyydellä olevat Vesovius, Pompeiji ja Capri. Ei historiallinen keskusta.

Palermo arabien ja normannien ajalta. Suureksi kaupungiksi Palermon nähtävyydet ovat hyvin pienellä alueella, joten niitä ehti lyhyellä visiitilla katselemaan paljon. Normallien ajalta oleva palatsi oli iso ja vaikuttava, mutta ei erityisen kaunis. Todennäköisesti kuitenkin aikansa arkkitehtuurin hyvä edustaja. Minä en siitä saanut varmaan kaikkea irti. Enemmän vaikutusta teki samassa maailmanperintökohteessa oleva Cefalun katedraali, joka jo sijaintinsa puolesta jyrkän kallion reunalla hallitsee koko Cefalua.

Pompeiji. Laavan alle jäänyt ja myöhemmin esille kaivettu rauniokaupunki Rooman valtakunnan ajalta. Iso, historiallinen ja vaikuttava. Olen käynyt täällä kahdesti, mutta silti tutkittavaa olisi ainakin yhdelle visiitille lisää. Jo kohtuullisella mielikuvituksella täällä saa aikamatkan parintuhannen vuoden taakse.

Rooman historiallinen keskusta. Colosseum on iso ja melko hyvin säilynyt. Vieressä olevia kaivauksia kerrostetusta rakentamisesta on helppotajuisesti esillä. Suhteessa Rooman merkitykseen maailmanhistoriassa Rooman historiallisen keskustan näkeminen, tai kokeminen on merkityksetöntä. Saman ajan arkeologiaa on muualla paremmin säilyneenä, kuten myös amfiteattereja. Roomaan on helppo matkustaa ja Rooma on hienoa kokea. Enemmän matkailusta taitaa silti saada irti monessa muussa kohteessa.

Venetsia ja sen laguuni. Pyhän Markuksen kirkko oli käydessäni 2012 isossa julkisivuremontissa. Markuksen torilla ei siksi tullut kuluteltua aikaa, vaan fokus oli kaupunkiin tutustumisessa. Taisi mennä vahingossa nappiin. 354 sillasta suurin osa jäi ylittämättä, mutta montaa niistä ehti päivässä kävelemään. Kaunis, erikoinen ja tutustumisen arvoinen kaupunki, jonka turismia saatetaan tulevaisuudessa lieveilmiöiden vuoksi rajoittaa.

Verona. Koko kaupunki on kulttuuriperintökohde. Oli keskusta kaunis ja vaikuttava. Onnistuin kuitenkin tulemaan kaupunkiin sisään ”takakautta” ja sohlasin Julian parvekkeen ja haudan toisiinsa, joten itseaiheutetusti kaupungin upeudesta ei kaikkea tullut kerralla ammennetuksi. Sitten kun tulen vielä vanhemmaksi ja ryhdyn harrastamaan korkeakulttuuria, niin voisin mennä Veronaan katsomaan oopperaa. Siihen keskustan amfiteatteri tarjoaa huikeat puitteet.

Latvia

Riikan historiallinen keskusta. Hansakaupunki siinä missä Tallinna. Hyvin paljon samaa arkkitehtuuria, tosin hitaammin vierelle rakennettuna, kuin Tallinnassa. Tänne on nopeat ja melko edulliset lennot, joten uuden tutustumisen voisi tehdä pian, sillä edellisestä kerrasta rupeaa olemaan vuosikymmen.

Ranska.

Seinen jokivarsi. Seinen jokivarsi on kaunis. Taiteilijoiden jalkautuessa myymään kojuihin tuotteitaan jokivarteen, kokee olevansa jonkinlaisella aikamatkalla vanhaan, romantisoituun Pariisiin. Syvä sisäänhengitys tuo puolivahvan urean tuoksun, eikä kaupungin siisteys ole ihan huipussaan, joten osa upeudesta pitää kuvitella. Seinen risteily ei omiin aikatauluihin sopinut. Nistä olen kuullut pelkkiä kehuja. Se pitää tehdä seuraavalla Pariisin reissulla.

Tsekki.

Prahan historiallinen keskusta on historiaansa kunnialla kantava, iso ja ehjä kokonaisuus. Ainoa harmi oli Astronomisen kellon remontti, niin yksi kiinnostava pala jäi näkemättä.

Turkki.

Göremen kansallispuisto ja Kappadokian kalliot. Vierailin täällä TSS – pakettimatkalla ja pidin kovin. Kansallispuisto on iso ja omituisesti rapautuneita kiviä oli paljon. Tein täällä myös tähänastisen elämäni ainoan kuumailmapallolennon, jolla kansallispuiston näki myös erilaisesta perspektiivistä. Vaikuttava paikka.

Vatikaani.

Vatikaanin kaupunki. Rooman matkailun pakollinen pitstop. Loistokas kirkollinen keskus ja kaunis ympäristö. Vatikaani on todella pieni – jopa kaupunginosaksi saati valtioksi.

Venäjä.

Pietarin historiallinen keskus ja monumentit. Olen matkustanut Pietariin turistibussilla ja laivalla. Seuraava matka on suunnitteilla junalla, joka kulkee Lahdesta tosi kätevästi. Molemmilla aiemmilla kerroilla Pietariin tutustuminen on tapahtunut vähän juoksemalla. Turistimuodollisuudet, keskusta, talvipalatsi, ruokailu ja puolikiireellä pois. Ehkä pitkä viikonloppu olisi sopiva aika tutustua kaupunkiin sen ansaitsemalla arvolla.

Viro.

Tallinnan vanhakaupunki. Moniko suomalaisturisti tietää raatihuoneen baarien terassilla istuskelevansa keskellä maailmanperintökohdetta? Ei kai ainakaan kaikki. Se ei kuitenkaan vähennä hyvin säilyneen Hansakaupungin arvoa. Epäloogisesti kulkevat kadut, kaunis arkkitehtuuri ja onnistunut vanhan säilyttäminen, vaikka sosialismin kausi ja sitä seurannut epäterveen kapitalistinen nousukausi olivat molemmat varmasti aito uhka maailmanperinnölle.

Yhdistyneen kansakunnat

Westminster abbey. Thames joen rannalla oleva Englannin hallintorakennus, joka on tuttu vaikka mistä yhteyksistä. Vanhin osa on lähes 1000 vuotta vanha. Turisteille helposti näkyvä osa on 1800 – luvulta.

Aasian maailmanperintökohteet

Bahrain

Qal'at al Bahrainin arkeologinen alue, joka valittiin maailmanperintökohteeksi 2005, reilu 10 vuotta siellä käymiseni jälkeen. Ainakin ennen statusta rauniokumpu oli vain epämääräisesti turisteille esitettyä kerroksellista rakentamista, jota voisi kai jotenkin verrata Karthagon raunoihin. Paitsi että Karthagosta on Asterixista tuttu historia. Qal'at alin 4000 vuoden historiaan minulla ei ollut mitään liittymäkohtia, joten ymmärrykseni jäi vajaaksi.

Kiina

Kiinan muuri. Avaruudesta asti havaittavissa oleva 20.000 kilometrin mittainen muuri, jonka näyttävämpiä kohteita on kunnostettu yhdeksi maailman tunnetuimmista turistikohteista. Kokonaispituutta ei pysty kertavisiitillä käsittämään. Ei myöskään työmäärää, joka muurin rakentamiseen on aikanaan mennyt. Muuri on ansaitusti ensimmäisiä maailmanperintökohteita.

Kesäpalatsi. Ooppiumsodassa 1860 tuhottu keisarillinen kesänviettopaikka, joka rakennettiin uudelleen laivaston uusimiseen käytettävillä varoilla parikymmentä vuotta myöhemmin. No olihan paikalla myös yksi kivilaiva, joten oikeaan kohteeseen varat menivät. Maailmanperintökohteeksi kesäpalatsi nostettiin 1998, eli vuosi ennen visiittiäni siellä.

Ming ja Qing dynastioiden keisarilliset haudat saivat maailmanperintökohde statuksen pari vuotta edellistä myöhemmin. Vuosi vierailuni jälkeen. Massiivinen portti, pitkä kuja, jota reunusti isojen kivieläinten joukko, sekä aikansa upeutta edustava hautarakennus. Paikka oli tuolloin jonkin verran kunnostuksen tarpeessa, mutta paljon oli jo tehty, sillä siellä esiteltiin kuvin myös aikanaan pahoin sammaloituneita osia. Uskon maailmanperintökohdestatuksen tehneen hyvää tälle kohteelle.

Kielletty kaupunki. Edellisten dynastioiden suljettu kaupunginosa aivan Pekingin keskustassa. Hämmentävää, aikansa edistyksellistä rakentamisosaamista, sekä yltäkylläistä vaurautta, mutta myös rajua eriarvoisuutta, sekä toisaalta pahoin suljettua ja rajattua elämää. 

Taivaan temppeli. 1420 rakennettu temppeli, joka on suurempi, kuin Kielletty kaupunki, koska Jumala tarvitsi isomman asunnon, kuin Keisari – Jumalan poika. Symbolisesti rakenteet ja niiden sijoittelu kuvaavat taivaan ja maan suhdetta. Matemaatikkona näin rakenteissa myös paljon geometristä kauneutta. Pidin paikasta paljon.

Afrikan maailmanperintökohteet

Tunisia

El Jemin amfiteatteri. Yksi parhaiten säilyneistä Rooman valtakunnan aikaisista amfiteattereista. Ihan eri kertaluokkaa, kuin esimerkiksi Colosseum Roomassa. Väitän, että kun on nähnyt tämän, ei tarvitse enää nähdä muita. Tosin olen täällä käynnin jälkeen kyllä vieraillut muissakin, mutta noin kuvainnollisesti.

Kairouan. Islamin neljänneksi pyhin kaupunki, jossa oli iso moskeija. Siellä vieressä oli myös mattokauppa, joka kiinnosti puolisoani enemmän. Minusta tämä näytti ihan tavalliselta, isohkolta ja yleisilmeeltään siistiltä ja seesteiseltä Pohjois-Afrikan (tai Lähi-Idän) kaupungilta, jossa yli 100 tuhatta ihmistä eli arkeaan.

Karthagon arkeologinen alue. Rooman valtakunnan laitimmaisia satamakaupunkeja, jonka satamaosan raamit on vielä helposti kuviteltavissa, vaikka Karthagon ajan palaset ovat pahasti raunioina. Pinnistelin vieraillessa hataraa historiaosaamistani varmaan äärimmilleni, sillä ilahduin piha-alueella kohtuuttoman paljon löytäessäni kivettyneen Paavo Pesusienen, joka oli minulle visiitin kohokohta.

Soussen medina. Iso punatiilinen sokkelo Soussen keskustassa. Reunamilla jonkin verran käsityöperinteitä. Muu osa on turistikaupalle varattua lähinnä krääsää. Turistien puuttuessa alueesta jäi perin surullinen kuva. Ihan vieressä myytiin paikallisille etanoita tavalla, joka näytti niistä suuresti pitävälle hauskalta.

Tunisin medina. Kävin täällä vain yhden puolen tunnin pikavisiitin verran. Mielestäni tosi samankaltainen edelliseen. Tosin maan pääkaupungin resursseilla tämä oli ehkä aavistuksen paremmin pidetty. Lisäksi tämä medina todennäköisesti kestää paremmin turismin määrän romahduksen.

Kaksi kohdetta, joiden missaaminen harmittaa

Liparisaaret. Olin menossa Liparisaarille veneretkelle Sisiliasta, mutta juuri niinä parina päivänä, jotka hoodeilla olin, oli myrskyisää. Niin kova aallokko, että venelogistiikka Liparisaarille ei toiminut. Jäi siis vierailematta.

Castello Del Monte. Apuliasta oli etukäteen selvittänyt vain rannat ja trullitalot. Siellä olisi ollut upea Castello del Monte. Jäi kuitenkin tutustumatta, vaikka melkein vierestä ajoin. Harmittaa.

Tulossa olevat kohteet, joita odotan

Muutan ensi kuussa kuukaudeksi Espanjan aurinkorannikolle. Sieltä käsin on kolmen, tai neljän automatkan yhteyteen kierrettävissä kuusi kiinnostavaa maailmanperintökohdetta. Alhambra, Cordoba, Donanan kansallispuisto, Madinat al-Zahra, Sevillan katedraali ja Ubedan renesanssimuistomerkki.

Lisäksi kotini lähellä on Verlan puuhiomo ja pahvitehdas.