Keväinen pikareissu Eindhoveniin ja Torinoon.

 

Työmatkoissa on ollut taukoa. Tuntui siksi ihan mukavalle lähteä muutaman päivän tutustumismatkalle Keski-Eurooppaan. Aikataulu oli tosi tiukka, mutta aina sitä jotain pääsee näkemään töiden ulkopuoleltakin.

Reissun lähtöruutuna oli Tallinna, jonne olin siirtynyt Pärnun kodista edellisenä iltana. Perinteinen Citybox – hotelli oli korvautunut Boutuque Hotel Bernillä. Ei sillä, että olisin ollut kiinnostunut pittoreskistä tyylistä, vaan siksi että hotelli oli juuri nimenomaisena maanantaina kaupungin edullisin. Sijainti vanhan kaupungin laidalla oli hyvä. Kaikki viereiset rakennukset olivat täynnä kebab – pitserioita, joten epäterveellinen iltapala löytyi läheltä.

Aamun laiva lähti 10:30, joten Helsingin päärautatieasemalle ehti yhdeksi ja lentokenttäjunalla kentälle puoli tuntia myöhemmin. Oikein riittäväasti, kun Amsterdamin lennon boading oli 15:30.

Lentomatka sujui ajallaan ja vuokra-auton sai kentältä tosi nopeasti. Eindhoveniin ajoi pääkaupungista parissa tunnissa. Majoitus oli Holiday Inn hotellissa. Ehdin saada kaupungin arkkitehtuurista autossa istuessa kovin Kouvolamaisen kuvan, mutta mielikuva parani huomattavasti, kun käveli illalliselle keskustaan.

Hotelliaamiainen oli hyvä. Hotelliaulassa oli televisio, joka pyöritti uutislähetystä. Aamun ykkösuutinen oli Suomen kouluampumistapaus.

Päivä meni Stirling Cryoteknologiaan tutustuessa. Kuvassa koeajetaan uutta moottoria ja tehdään tehdasilmasta nestemäistä jäähdyttämällä.

Illalla oli lento Amsterdamista Milanoon. Matkalla ehti tekemään ylimääräisen mutkan Kinderdijikiin, joka on kylä noin 15km päässä Rotterdamista. Maailmanperintokohteeksi ja yhdeksi Alankomaiden suosituimmista nähtävyyksistä paikan tekee 19 vanhan tuulimyllyn ryhmä. Myllyjen avulla polderia on kuivattu ja saatu maa käyttöön, vaikka alue sijaitsee merenpinnan alapuolella.

Nähtävyydeltä matka jatkui lentokentälle ja Easyjetin siivin edelleen Milanoon. Easyjet, kuten halpalentoyhtiöt yleensä laskeutuvat sivuterminaaleihin. Bussiyhteys pääterminaaliin löytyi kohtuullisella vaivalla, kuten myös autovuokraamo. Autovuokraamon henkilökuntaa ei sitten enää löytynytkään. Pienellä selvittelyllä löytyi kuitenkin vuokraamojen yhteispalvelupiste, josta sai ennakkovarauksiin avaimet.

Vuokra-autona oli uudehko, ihan näyttävän näköinen Audi A4. Sporttisesta olemuksesta huolimatta se on pieni auto. Etupenkille oli monta pyrkijää. Yhdellä matkapahoinvointia, toisella oireilevaa välilevyä. Yritin mennä takapenkille,, mutta jo ensimmäistä kankkua sovittaessa toista ovea vasten olevalta matkustajalta rupesi ilma puristumaan rinnasta. Siis suurikokoisin matkustaa etupenkillä.

Matka jatkui pimenevässä illassa vauhdikkaasti moottoritietä kohti Torinoa.

Meillä on hotelli kaupungin parhaalta paikalta. Ihmettelin tätä, sillä seudulla on teollisuushallit 60 – luvulta, kerrostalot 70 – luvulta ja Fiatit 80 – luvulta. Mutta täällä on Allianze Areena. Pesä, jossa Juventus pelaa kotiottelunsa. Kello hipoi jo puolta yötä, mutta onneksi yksi pitseria oli auki. Nälkä saattoi vaikuttaa kokemukseen, mutta pitsa oli erinomaista.

Seuraavana aamuna oli varhainen herätys ja siirtyminen päivän kohteisiin. Ensin teollisuusalueelle tutustumaan kaasun nesteytyslaitoksien kokoonpanoon ja sen jälkeen lähelle Paviaa toiminnassa olevalle referenssikohteelle.

Päivän kolmas kohde oli pitkään toiminnassa ollut biokaasulaitos. Neljäs kohde oli edellisen valmistuksen ostaneen yhtiön konttori lähellä Milanon keskustaa.  Parkkihallissa näkyi maunis, mattamusta Ferrari.

Iltalennolla pääsi Helsinkiin asti, mutta viimeinen juna ei vienyt enää Lahteen, vaan väliyö piti viettää Flamingossa. Ihan kaunis panoraama kotimaasta.